Nykymaailmassa PLATO (avaruusobservatorio) on aihe, joka on saavuttanut suuren merkityksen kaikilla yhteiskunnan alueilla. Politiikasta teknologiaan, kulttuuriin ja talouteen PLATO (avaruusobservatorio) on vaikuttanut merkittävästi tapaamme elää ja olla yhteydessä. Vuosien varrella PLATO (avaruusobservatorio) on herättänyt intohimoisia keskusteluja ja tuonut syvällisiä muutoksia tavassamme lähestyä jokapäiväisen elämämme eri puolia. Tässä artikkelissa tutkimme PLATO (avaruusobservatorio):n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta eri alueilla ymmärtääksemme paremmin sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan.
PLATO | |
---|---|
![]() |
|
Alkuperäinen nimi | PLAnetary Transits and Oscillations of stars |
Ohjelma | Cosmic Vision 2015–25[1] |
Organisaatio | ESA, DLR[2] |
Valmistaja | OHB System AG[2] |
Tehtävätyyppi | Eksoplaneettojen etsiminen avaruudesta[2] |
Kohde | Lagrangen L2-piste[2] |
Laukaisu |
arvioitu ajankohta vuonna 2026[2] Guayanan avaruuskeskus[1] |
Laukaisualus | Sojuz[1] |
Tehtävän kesto | 2 vuotta tieteellistä toimintaa, satelliitin kesto 6,5 vuotta ja 8,5 vuodeksi polttoainetta ohjaamiseen.[3] |
Aiheesta muualla | |
Virallinen sivusto |
PLAnetary Transits and Oscillations of stars (PLATO) on rakenteilla oleva ESAn Maan kaltaisia eksoplaneettoja etsivä optinen avaruusobservatorio.[2] Se on tarkoitus laukaista Guayanan avaruuskeskuksesta avaruuteen vuonna 2026.[1][1] Sen on kaavailtu tarkkailevan puolikasta taivaasta saman aikaisesti 34 erillisen teleskoopin ja kameran avulla. Se seuraa niillä tähtien fotometrisiä muutoksia valokäyrissä pitkällä ajalla. PLATO tekee myös seismisiä havaintoja löydettyjen eksoplaneettojen päätähdistä mikä tekee mahdolliseksi laskea niiden massa, säde ja ikä. Yhdistettäessä Maan päältä tapahtuviin säteisnopeuden vaihteluihin PLATO:n havainnot voidaan laskea planeetan massa, säde ja ikä. Sen tekniikka perustuu aiempien avaruusteleskooppien kuten CoRoT:n ja CHEOPS:n käytöstä saatuun kokemukseen ja tekniikkaan.[1]