Painoväri
Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Painoväri:n kiehtovaan maailmaan. Painoväri on herättänyt miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa sen alkuperästä nykypäivän merkitykseen. Tutkimme sen kohokohtia, kiistanalaisia vaikutuksia ja sitä, miten se on kehittynyt ajan myötä. Painoväri on laaja ja monipuolinen aihe, joten tarkastelemme erilaisia näkökulmia ja keskeisiä näkökohtia tarjotaksemme täydellisen ja rikastuttavan vision. Painoväri on epäilemättä jättänyt historiaan lähtemättömän jäljen yhteiskunnallisesta vaikutuksestaan sen vaikutuksiin eri aloilla, ja tämä artikkeli pyrkii paljastamaan kaikki sen mysteerit ja antamaan meille mahdollisuuden ymmärtää paremmin sen merkitystä.
Painoväri on painotuotteiden painamiseen käytetty väri. Painoväri on yleensä tahnamainen neste ja se sisältää pigmenttejä ja/tai musteita. Painoväriä pinnalle levittämällä saadaan aikaiseksi tekstiä tai kuvia. Pinta on yleensä paperia tai kartonkia, mutta myös erilaisille kankaille voidaan painaa.
Käyttö kirjapainossa
Kirjapainossa käytetään yleensä pigmenttivärejä, sillä ne kiinnittyvät painomateriaalin pintaan (adheesio). Tällöin vähemmällä painovärin määrällä saadaan aikaiseksi intensiivisempi väri. Kiinnittymistä edistävät lisäaineet kuten erilaiset hartsit. Muste puolestaan imeytyy painettavan pinnan sisään, mikä aiheuttaa helposti suttuisemman jäljen.
Pigmentin hiukkaskoko vaikuttaa olennaisesti siihen, miten painoväri hajottaa valoa. Painojäljen värisävy, värikylläisyys ja kirkkaus seuraavat suoraan käytetystä pigmentistä.
Useimmat värikuvat painetaan neljällä värillä: musta (englanninkielinen painotekninen nimitys key), syaani (cyan, vaaleansininen), magenta (sinipunainen) ja keltainen (yellow). Tästä tulee nimitys CMYK-värit (vertaa RGB-väreihin).
Kuriositeettina voi mainita, että jopa sienistä saatavia värejä on kokeiltu painoväreinä[1].
Katso myös
Lähteet
- ↑ Leena Hammar ja Pirjo Penkkimäki: Uusia sienivärjäyskokeiluja. Sienilehti 1/2017, 2017, s. 28–29. Suomen sieniseura.