Pankkiryöstö
Nykymaailmassa Pankkiryöstö:stä on tullut erittäin tärkeä ongelma, joka vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Ilmestymisestään lähtien Pankkiryöstö on synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja merkinnyt ennen ja jälkeen tapaa, jolla ihmiset havaitsevat ja kohtaavat tiettyjä tilanteita. Sen vaikutus on ulottunut useille alueille, politiikasta populaarikulttuuriin, ja sen läsnäolo nyky-yhteiskunnassa on kiistaton. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Pankkiryöstö:n vaikutusta ja merkitystä, analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä ja tarjoamme kattavan kuvan sen roolista nykymaailmassa.
Pankkiryöstö on rikos, jossa pankista anastetaan käteistä rahaa uhkaamalla pankin henkilökuntaa ja asiakkaita. Historiallisesti pankkiryöstöt yhdistetään muun muassa villin lännen rikollisuuteen ja John Dillingerin kaltaisiin gangstereihin.
Suomessa tehtiin 1990-luvulla yli sata pankkiryöstöä vuodessa, ja niiden yhteydessä vuosikymmenen alkuvuosina sai surmansa pari ihmistä. 2000-luvulla pankkiryöstöjen määrä on romahtanut pankkien turvajärjestelyiden parannuttua.[1]
Pankkiryöstöjä
- North Hollywoodin pankkiryöstö – Kaksi ryöstäjää ampui ja tulitti monia siviilejä ja poliiseja kohti. Kuolivat poliisin iskuihin.
- Jakomäen pankkiryöstö 1986 – Huppupäinen mies ryösti pankin ja käski kuljettajan ajamaan edestakaisin pari naista mukanaan. Kuoli panttivangin kera räjähdykseen.
- Norrmalmstorgin pankkiryöstö – Yritti ryöstää pankin uhkailemalla aseella. Antautui poliiseille.
- Venäjän valtionpankin Helsingin konttorin ryöstö – 15 latvialaisen joukko ryösti Venäjän valtionpankin ja pakeni Keravalle asti, missä osa ryöstäjistä pidätettiin. Loput pidätettiin Helsingissä.
Lähteet
- ↑ Huusko, Jukka: Vielä 90-luvulla Suomessa tehtiin yli sata pankkiryöstöä vuodessa Helsingin Sanomat. 14.10.2014.