Nykymaailmassa Parthenon (Nashville):stä on tullut yhä enemmän kaiken ikäisten ja eri elämänalojen ihmisten kiinnostuksen aihe. Parthenon (Nashville) on synnyttänyt intohimoisia keskusteluja ja syvällisiä analyyseja riippumatta siitä, onko se vaikutus yhteiskuntaan, teknologiaan, terveyteen tai kulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme Parthenon (Nashville):n eri puolia, tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä, sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin ja sen tuomia tulevaisuudennäkymiä. Monitieteisen lähestymistavan avulla yritämme valaista tätä kiehtovaa ja relevanttia aihetta tänään.
Parthenonin temppeli Nashvillessä Yhdysvalloissa on täysimittainen kopio kreikkalaisesta esikuvastaan Ateenan Parthenonin temppelistä. Se rakennettiin näyttelyhalliksi Nashvillen kaupunkiin Tennesseen satavuotisjuhlallisuuksia varten vuonna 1897.[1]
Parthenonin kopio rakennettiin kipsistä, puusta ja tiilestä, koska rakennus oli tarkoitettu vain väliaikaiseksi. Muut satavuotisjuhlia varten rakennetut näyttelypaviljongit purettiin, mutta Parthenon jäi paikalleen paikalle perustetun puiston, Centennial Parkin, keskelle aina vuoteen 1920 asti, jolloin se päätettiin rapistuneena rakentaa uudelleen – tällä kertaa pysyväksi taidemuseoksi betonista ja teräksestä.
Arkkitehti Russell Hart suunnitteli uuden Parthenonin, jonka ulkoasu valmistui 1925 ja sisätilat 1931. Rakennus avattiin yleisölle kaupunginmuseona 20. toukokuuta 1931. James Cowan oli lahjoittanut vuosina 1927–1929 museolle 63 taulua, jotka ripustettiin rakennuksen seinille.
Vuonna 1982 Alan LeQuire palkattiin tekemään Parthenoniin täysikokoinen toisinto Feidiaan veistämästä temppelin kulttikuvasta Athene Parthenoksesta. Veistoksen kopio valmistui 20. toukokuuta 1990 ja se kullattiin 2002.[2] Rakennus entistettiin perusteellisesti vuosina 1987–1988 (sisätilat) ja 1990–2001 (ulkopuoli).