Patsas

Nykymaailmassa Patsas:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Patsas on onnistunut vangitsemaan eri alojen ja yleisöjen huomion joko yhteiskuntaan, talouteen, politiikkaan tai ihmisten jokapäiväiseen elämään kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Ajan myötä kiinnostus Patsas:tä kohtaan on lisääntynyt, mikä synnyttää loputtomia keskusteluja, tutkimusta ja ristiriitaisia ​​mielipiteitä. Tässä yhteydessä on olennaista ymmärtää täysin, mitä Patsas on, mitkä ovat sen seuraukset ja kuinka se vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Siksi tässä artikkelissa käsitellään Patsas:n aihetta laajasti ja yksityiskohtaisesti, jotta voidaan tarjota laaja ja täydellinen näkemys sen merkityksestä ja vaikutuksista nykymaailmassa.

Tämä artikkeli käsittelee veistostyyppiä. Patsas on myös kreikkalainen keittoruoka.
Walter Runebergin vuonna 1888 valmistunut Pietari Brahen patsas Turussa.

Patsas on jalustallinen veistos, joka on yleensä suhteellisen suurikokoinen ja näkyvälle julkiselle paikalle sijoitettu. Ne kuvaavat tavallisesti henkilöä tai toimivat muistomerkkinä.[1] Pientä (ihmisaiheista) patsasta sanotaan figuriiniksi.[2] Myös rintakuva on patsas.

Rakennusteknisenä elementtinä patsas tarkoittaa pystysuoraa kannatinrakennelmaa, yleensä pilaria tai pylvästä.[1]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Taiteen pikkujättiläinen, s. 485–486. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X
  2. ↑ Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2004. ISBN 978-952-5446-20-3

Aiheesta muualla