Tämä artikkeli käsittelee Paula-tyttö:tä laajasta ja syvällisestä näkökulmasta, ja tavoitteena on tarjota lukijalle täydellinen ja yksityiskohtainen näkemys tästä aiheesta. Paula-tyttö:n merkitys nyky-yhteiskunnassa on kiistaton, joten sen merkitykseen, alkuperään, kehitykseen ja vaikutuksiin on syytä tutustua. Kattavan ja tarkan analyysin avulla pyritään valaisemaan Paula-tyttö:n ympärillä olevia eri näkökohtia tarjoamalla olennaista ja päivitettyä tietoa, jonka avulla voimme ymmärtää sen merkityksen nykyään. Samoin tutkitaan erilaisia asiantuntijoiden näkökulmia ja mielipiteitä aiheesta keskustelun rikastamiseksi ja monimuotoisen ja rikastuttavan näkemyksen tarjoamiseksi Paula-tyttö:stä.
Paula-tyttö oli suomalaisen kahvinvalmistaja Pauligin mainoshahmo, kansallispukuinen nainen. Hahmon esimuoto oli Pauligin kahvipurkin kyljessä ensi kerran jo vuonna 1904, jolloin Gustav Paulig aloitti kahvin paahtamisen. Hahmo nimettiin Paulaksi vuonna 1926, jolloin sen ulkonäkö vakiintui ja järjestelmällinen käyttö kahvipaketeissa alkoi. Ruskeahiuksinen tyttö on pukeutunut Sääksmäen kansallispukuun, sillä kiertäessään markkina-aluetta 1800-luvun lopulla Gustav Paulig oli tavannut Sääksmäen Visavuoressa kansallisasuun pukeutuneen talontyttären ja ihastunut asuun. Tämä muisto oli hänellä mielessä, kun mainokseen valittiin asua, ja jälleen, kun elävää Paula-tyttöä etsittiin ensi kerran vuonna 1950.[1][2]
Vuodesta 1950 alkaen Paulig valitsi muutaman vuoden väliajoin oikean ”Paula-tytön”, jota käytettiin yhtiön mannekiinina, tuote-esittelijänä ja mainoshahmona eri tiedotusvälineissä. Ajatuksen keksi yhtiön johtaja Henrik Paulig, ja esikuvana lienee ollut yhdysvaltalaisen General Mills -yhtiön piirroshahmo Betty Crocker. Ensimmäinen suomalainen Paula-tyttö oli Sinikka Kekki, joka valittiin 738 ehdokkaan joukosta. Paula-tytön kuvalla myytiin myös Paula-merkkistä kahvia. Vuonna 2013 valittiin järjestyksessä 18. Paula-tyttö.[1]
Vuonna 2014 Paula-tytön tyyliä ryhdyttiin päivittämään, ja kansallispuku jäi juhlakäyttöön.[2][3] Vuoden 2019 alussa Paulig kertoi korvaavansa Paula-tytön ”brändilähettiläällä”, ja tehtävää voi hakea kuka tahansa sukupuolesta ja hiusten väristä riippumatta.[4]
Tyttö[5] | Vuosimallia |
---|---|
Sinikka Kekki | 1950 |
Eila Sandell | 1958 |
Anja Mustamäki | 1962 |
Mervi Salonen | 1968 |
Hilkka Alatalo | 1973 |
Maisa Venäläinen | 1977 |
Anna-Liisa Uusitalo | 1980 |
Helena Rantanen | 1983 |
Liisa Aarnikoivu | 1986 |
Sanna Simola | 1990 |
Anna-Leena Lundén | 1994 |
Taru Tukeinen | 1996 |
Sanna Leinonen | 1999 |
Virpi Malkamäki | 2002 |
Emmi Salonen | 2004 |
Anni Tarhonen | 2007 |
Ulla Ristkari | 2010 |
Noora Ylikoski | 2013 |
Maija Niemi | 2015 |
Iinaroosa Kanth | 2019 |