Paula von Preradović

Tämän päivän artikkelissa tutkimme Paula von Preradović:n aihetta perusteellisesti, analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Paula von Preradović on ollut alkuperästään ajan kehitykseen asti tutkimuksen ja keskustelun kohteena, ja se on vaikuttanut ajatteluun ja populaarikulttuuriin. Kattavan analyysin avulla käsittelemme eri näkökohtia, jotka muodostavat Paula von Preradović:n, ja tarkastelemme sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tietojen, tutkimusten ja asiaankuuluvien tietojen avulla pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen Paula von Preradović:stä ja tarjoamalla lukijoillemme rikastuttavan ja uudenlaisen näkökulman tähän aiheeseen.

Paula von Preradović (12. lokakuuta 1887 Wien – 25. toukokuuta 1951 Wien[1]) oli itävaltalainen runoilija ja prosaisti.[2] Hänet muistetaan Itävallan uuden kansallislaulun Land der Berge, Land am Stromen sanoittajana.[3]

Preradovićin isoisä oli kenraali, runoilija Petar Preradović. Hän meni vuonna 1916 naimisiin journalisti Ernst Moldenin kanssa. Hänen ensimmäinen menestyksekäs runokokoelmansa oli Südlicher Sommer (1929), jota seurasi Dalmatinische Sonette (1933), joka sisältää kuvanveistäjä Ivan Meštrovićin työn innoittaman sonettisarjan Die Engel der Toten.[2]

Preradovićin työlle leimallisia ovat myöhäisromanttinen Dalmatia-nostalgia ja harras katolisuus. Myös Rainer Maria Rilkeltä saadut vaikutteet tulevat esiin kolmannessa kokoelmassa (Lob Gottes im Gebirge, 1936). Preradovićin proosateoksiin kuuluvat Pave und Pero (1940), Novellen Königslegende (1950) ja Die Versuchung des Columba (1951). Toisen maailmansodan aikana hän osallistui natsismin vastaiseen vastarintaan, ja helmikuussa 1945 hän joutui pidätetyksi miehensä kanssa, mutta molemmat vapautettiin venäläisten saavuttua Wieniin.[2]

Preradović on haudattu Zentralfriedhofiin.[4]

Lähteet