Pedelli
Tämän päivän artikkelissa tutkimme perusteellisesti Pedelli:tä, aihetta, joka on herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen viime vuosina. Pedelli on aihe, joka on herättänyt uteliaisuutta ja keskustelua eri aloilla, alkuperästään sen vaikutuksiin nykyiseen yhteiskuntaamme. Tämän artikkelin aikana analysoimme erilaisia näkökulmia, tutkimme niiden vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin ja tutkimme niiden merkitystä nykyisessä kontekstissa. Valmistaudu uppoutumaan Pedelli:n kiehtovaan maailmaan ja tutustumaan kaikkeen, mitä tällä teemalla on tarjota. Älä missaa tätä kattavaa tutkimusta, joka avaa silmäsi uusille ideoille ja lähestymistavoille Pedelli:een!
Pedelli on eurooppalaisissa yliopistoissa käytetty virkanimike, jolla nykyisin ei ole enää käytännön merkitystä. Pedellit toimivat eräänlaisina yliopiston opiskelijoita valvovina poliiseina ja heillä oli myös muita hallinnollisia tehtäviä. Pedellin virkanimike esiintyi ensimmäisen kerran jo keskiajalla ranskalaisissa ja englantilaisissa yliopistoissa.
Uppsalan yliopistossa pedellin virka mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1626 statuutissa. Suomessa pedellien ammattinimike esiintyi vuoden 1852 statuutissa, kun Helsingin yliopiston rehtori sai avukseen ylioppilaiden valvontaan ylioppilasinspehtorin ja hänen alaisinaan kuusi pedelliä. Ylioppilaiden valvonta perustui yliopiston vuoden 1828 kurinpito-ohjesääntöön, jonka mukaan ylioppilaat eivät muun muassa saaneet liikkua kaupungilla kello 22 jälkeen, heiltä oli kielletty kortinpeluu, tupakointi kadulla sekä juopuneena esiintyminen.[1]
Helsingin yliopistossa ylioppilasinspehtorin virka lakkautettiin vuonna 1870 ja pedellien virat muuttuivat 1900-luvun alussa tavallisiksi vahtimestarien viroiksi, kun yliopiston kurinpitosäännöksiä höllennettiin. Vuonna 1996 Helsingin yliopistossa oli kaksi kursoria ja kuusi pedelliä.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Mikä on pedelli? Mikä on kursori? Yliopistolainen 5/1996 (Arkistoitu – Internet Archive)
