Peer Gynt (näytelmämusiikki):n maailmassa on laaja valikoima aiheita, keskusteluja ja mielipiteitä, jotka pyörivät niiden merkityksen ja yhteiskunnallisen vaikutuksen ympärillä. Peer Gynt (näytelmämusiikki) on jo pitkään ollut mielenkiinnon ja keskustelun kohteena, joka on synnyttänyt loputtomasti tutkimusta, analyyseja ja pohdiskeluja sekä akateemisella alalla että suurella yleisöllä. Sen vaikutus ulottuu monille eri aloille politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja teknologiaan, joista jokainen tuo ainutlaatuisen näkökulman Peer Gynt (näytelmämusiikki):n merkitykseen ja merkitykseen jokapäiväisessä elämässämme. Tässä artikkelissa tutkimme Peer Gynt (näytelmämusiikki):n eri puolia ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan, tavoitteenamme tarjota panoraamanäkymä sen monimutkaisuudesta ja vaikutuksesta elämäämme.
Peer Gynt op. 23 on Edvard Griegin säveltämä näytelmämusiikki Henrik Ibsenin näytelmään Peer Gynt vuodelta 1874. Grieg empi suostua Ibsenin pyyntöön mutta suostui. Musiikki valmistui vuonna 1875 ja ensiesitys oli 24. helmikuuta 1876 Kristianiassa (nykyisin Oslo), jossa Grieg johti itse orkesteria.[1] Teos oli menestys, mutta Grieg kommentoi että ei voinut säveltää kuten halusi teatterin johdon asettamien aikarajoitusten vuoksi.[1] Kun Peer Gynt esitettiin Kööpenhaminassa vuonna 1885 Grieg otti tilaisuuden työstää uudelleen suuren osan teoksen musiikkista ja lisäsi siihen uusia osia.[1] Griegin kuoleman jälkeen vuonna 1908 julkaistun musiikin kesto on lähes 90 minuuttia.[1]
Alkuperäisessä näytelmämusiikissa on 26 osaa, mukana on lauluja ja kuoro-osuuksia.
Äänitiedostojen kuunteluohjeet
Grieg muodosti myöhemmin musiikista kaksi orkesterisarjaa, jotka ovat tunnetuimmat. Ensimmäinen sarja op. 46 (1888) on koottu näytelmän osista:
Toinen sarja op. 55 (1891) on Griegin mukaan ”näytelmätön musiikki”: