Nykyään Pellervon taloustutkimus:stä on tullut erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe yhteiskunnan eri alueilla. Sen vaikutus ja laajuus näkyvät yhä selvemmin jokapäiväisessä elämässämme, mikä synnyttää keskusteluja, tutkimuksia ja tutkimusta, jotka pyrkivät ymmärtämään sen vaikutusta. Syntymisestään lähtien Pellervon taloustutkimus on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja ammattien huomion, ja siitä on tullut keskeinen keskustelunaihe perhejuhlissa, kahvikeskusteluissa ja jopa akateemisissa piireissä. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Pellervon taloustutkimus:n tärkeimpiä näkökohtia ja sen merkitystä nykyään sekä sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa.
| Pellervon taloustutkimus PTT | |
|---|---|
| Perustettu | 1979 |
| Toimitusjohtaja | Markus Lahtinen |
| Kotisivu | www.ptt.fi |
Pellervon taloustutkimus (lyh. PTT, helmikuuhun 2010 saakka Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos) on suomalainen taloustieteellistä tutkimusta harjoittava yleishyödyllinen laitos. PTT:n perustivat Pellervo-Seura ja Maataloustuottajain Keskusliitto vuonna 1979. PTT:n toiminnan tarkoituksena on kansantalouden tasapainoisen kehityksen edistäminen, johon kuuluvat julkisen talouden ja talouspolitiikan kysymykset, sekä näihin liittyvä politiikkaohjaus[1].
Keskeisiä laitoksen tutkimukselle ovat alueiden hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden, yrittäjyyden, omistajuuden ja rahoituksen sekä maa- ja elintarviketalouden ja metsäsektorin toimintaedellytyksiä koskevat kysymykset[2].
Toiminnaltaan PTT muistuttaa muita suomalaisia taloustutkimuslaitoksia, kuten Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:a ja Palkansaajien tutkimuslaitosta PT:tä (nyk. Labore).
PTT:ssä työskentelee runsaat 20 ekonomistia ja tutkijaa kolmessa tutkimusryhmässä: kansantalouden tutkimusryhmä, maa- ja elintarviketalouden tutkimusryhmä ja metsä- ja ympäristötalouden tutkimusryhmä [3].
Ryhmien tutkimusjohtajat ovat
Tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja on KTT Markus Lahtinen, joka valittiin tehtävään syksyllä 2020 ja aloitti joulukuun alussa[4]. Edellinen toimitusjohtaja oli KTT, professori Iiro Jussila, joka aloitti tehtävässä 1.1.2016. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja on MTK:n 1. puheenjohtaja Juha Marttila[5].
PTT:n tutkimuksen pääteemat ovat alueiden kehitys ja globalisaatio, asuminen, metsä, ruoka ja hyvinvointi. Se julkaisee vuosittain 10–15 tutkimusraporttia ja muuta julkaisua. Vuonna 2019 julkaistut tutkimukset ovat käsitelleet muun muassa asumispreferenssejä[6] , pienten asuntojen lisärakentamisen vaikutuksia[7], maatalouden rahoitusta[8], paikallista sopimista teknologiateollisuudessa[9] ja Suomen elintarvikkeiden kauppataseen kehitystä[10].
PTT:llä on kolme eri julkaisusarjaa: PTT raportteja, PTT työpapereita ja PTT julkaisuja. Näiden lisäksi laitoksen tutkijat julkaisevat tutkimuksia muun muassa vertaisarvioituina tutkimusartikkeleina[11], policy briefeinä[12] ja muiden toimijoiden julkaisusarjoissa kuten esimerkiksi valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan sarjassa (VNTEAS)[13].
Tutkimuslaitos julkaisee vuosittain seitsemän lyhyen aikavälin talousennustetta. Tammikuussa julkaistaan alueellinen asuntomarkkinaennuste, jossa tarkastellaan vuokrien ja asuntojen hintojen kehitystä. Lisäksi kahdesti vuodessa syksyisin ja keväisin julkistetaan kansantalouden, maa- ja elintarviketalouden sekä metsäalan ennusteet[14].
PTT on palkittu 2010-luvulla kolmesti Suomen tarkimpana talousennustajana Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun vuotuisessa arvioinnissa, viimeksi vuonna 2018[15]. Laitoksen ennustepäällikkö on YTM Janne Huovari[3].
Tutkimuksen lisäksi PTT harjoittaa talouden asiantuntijatoimintaa, järjestää seminaareja ja antaa vuosittain mm. useita kirjallisia ja suullisia lausuntoja lainvalmistelun ja poliittisen päätöksenteon tueksi[16]. Tutkijat toimivat erikoisalansa asiantuntijoina myös mediassa. Lisäksi laitos tuottaa yleistajuista tietoa taloustutkimuksesta ja talouden toiminnasta esimerkiksi kotisivuillaan, Twitter-tilillään[17] sekä Instagramissa[18].
Tutkimuslaitoksen vuosittainen budjetti on runsaat kaksi miljoonaa euroa. Vuonna 2018 summasta 1,3 miljoonaa koostui saadusta ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta, noin 820 000 jäsenmaksuista, ja 240 000 oli opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämästä yleisavustuksesta[19].
PTT:n jäsenistö koostuu etupäässä maa- ja elintarviketalouden sekä metsäalan yhteisöistä. Jäsenet ovat A-Tuottajat Oy, LSO Osuuskunta, Lähitapiola, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Maatalousyrittäjien eläkelaitos MELA, Metsäliitto Osuuskunta, OP Osk, Osuustoimintakeskus Pellervo ry, POP Pankkiliitto Osk, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC r.f ja Valio Oy[20].