Nykymaailmassa Pelota on aihe, joka on saanut suuren merkityksen eri alueilla. Politiikasta tieteeseen Pelota on tullut kiinnostava kohde koko yhteiskunnalle. Kun maailma kehittyy tekniikan alalla ja kohtaa uusia haasteita, on tärkeää analysoida ja ymmärtää Pelota:n merkitys nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Pelota:een ja miten se on vaikuttanut nykymaailmaan. Alkuperästään sen mahdollisiin tulevaisuuden vaikutuksiin Pelota on aihe, joka ansaitsee kaikkien huomion.
Pelota | |
---|---|
Alkuperämaa | Baskimaa |
Piirteet | |
Tyyppi | pallopeli |
Varusteet | pallo |
Pelikenttä | Frontón |
Kilpailutoiminta | |
Kansainvälinen kattojärjestö | FIPV |
Olympialaisissa | 1900, näytöslaji vuosien 1924, 1968 ja 1992 kisoissa |
Pelota on baskien kansallispeli, jossa lyödään nahalla päällystettyä kumipalloa. Palloa lyödään kentän reunassa olevaa kiviseinää vasten. Seinä on korkeudeltaan 12–14 metriä. Yleensä pallon lyömiseen käytetään koveraa ja käyrää lyöntivälinettä eli sestaa, joka sidotaan käteen. Lyönnin voi kuitenkin suorittaa myös paljaalla kädellä tai pelikäsineellä. Yhdysvalloissa pelotasta on kehitetty jai alai.
Kansainvälisissä kilpailuissa ottelutiloja on neljä erilaista:
Baskiksi sanotaan pilotaleku (pallopaikka), espanjaksi frontón.
Vanhin pelota-laji on laxoa tai errebotea, jossa ei käytetä lainkaan seinää. Siinä kaksi joukkuetta pelaavat toisiaan vastaan niin kuin tenniksessä. Lajina se on tennistä vanhempi.
Pelota jaetaan eri lajeiksi pelissä käytettävän välineen mukaan:
Nykyään suosituimmat ovat eskupilota ja zesta punta. Zesta puntalla on tehty nopeimman pallon maailmanennätys: 240 km/h.[1]
Pelota-lajiksi on kehittynyt perinteisten rinnalle frontenis, jossa käytetään samanlaisia mailoja kuin tenniksessä ja muovipalloja.
Pelota on ollut olympialaisten ohjelmassa neljästi. Virallisena lajina se oli mukana vuonna 1900. Lisäksi laji on ollut näytöslajina vuosina 1924, 1968 ja 1992.