Tämä artikkeli käsittelee aihetta Peloton (elokuva), joka on viime aikoina noussut ajankohtaiseksi, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Ilmestymisestään lähtien Peloton (elokuva) on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion ja synnyttänyt keskustelua sen vaikutuksista. Tämän analyysin aikana tarkastellaan Peloton (elokuva):n eri näkökulmia sekä sen mahdollisia lyhyen ja pitkän aikavälin seurauksia. Kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla pyrimme tarjoamaan kokonaisvaltaisen näkemyksen Peloton (elokuva):stä ja sen vaikutuksesta eri alueilla, jotta lukijalle saataisiin kattavampi käsitys tästä aiheesta.
Peloton | |
---|---|
Fearless | |
![]() |
|
Ohjaaja | Peter Weir |
Käsikirjoittaja | Rafael Yglesias |
Perustuu | Rafael Yglesiasin romaaniin |
Tuottaja | |
Säveltäjä | Maurice Jarre |
Kuvaaja | Allen Daviau |
Leikkaaja | William M. Anderson |
Pääosat | |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Yhdysvallat |
Tuotantoyhtiö | Spring Creek Productions |
Levittäjä |
Warner Bros. Netflix |
Ensi-ilta |
|
Kesto | 122 minuuttia |
Alkuperäiskieli | englanti |
Tuotto | 6 995 302 dollaria |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
|
Peloton (engl. Fearless) on vuonna 1993 ensi-iltansa saanut Peter Weirin ohjaama yhdysvaltalainen draamaelokuva. Elokuva kertoo pelkonsa kadottaneesta miehestä, joka joutuu tahtomattaan sankariksi pelastettuaan henkiä lento-onnettomuudessa.[1][2]
Jeff Bridges | … | Max Klein |
Isabella Rossellini | … | Laura Klein |
Rosie Perez | … | Carla Rodrigo |
Tom Hulce | … | Brillstein |
John Turturro | … | Bill Perlman |
Benicio del Toro | … | Manny Rodrigo |
Deirdre O’Connell | … | Nan Gordon |
John de Lancie | … | Jeff Gordon |
Debra Monk | … | Alison |
Helsingin Sanomien Helena Ylänen kirjoitti Jeff Bridgesin piiskanneen itsensä elokuvassa sellaiseen ääritilaan, ettei rooli onnistuisi ilman sitä. Ylänen kehuu myös Isabella Rossellinin ja Rosie Perezin roolisuorituksia. Hänestä tarina on sopinut hyvin Peter Weirin ohjattavaksi, vaikkei tämä aina osaa kertoa tarinoita jäntevästi.[3] Video-oppaassa vuodelta 1995 Olavi Similä antoi elokuvalle kolme tähteä viidestä, mikä teoksen mukaan vastaa sanallista arviota ”hyvä”. Hän piti elokuvan alkua dynaamisena mutta sanoi kerronnan sitten alkavan ”yskähdellä”.[2] Samoilla linjoilla on myös VideoHound-opas vuodelta 2004, jonka arvioija ei pidä elokuvan siirappisesta loppuratkaisusta.[1]