Tässä artikkelissa tutkimme Peltobatrachus:n vaikutusta moderniin yhteiskuntaan. Ilmestymisestään lähtien Peltobatrachus on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen eri puolilla maailmaa, ja se on herättänyt keskustelua ja pohdintaa sen vaikutuksesta jokapäiväisen elämän eri alueilla. Tämän analyysin avulla tutkimme sen vaikutuksia kulttuuriin, talouteen, politiikkaan ja teknologiaan ymmärtääksemme paremmin sen merkitystä ja merkitystä nykyään. Samoin analysoimme, miten Peltobatrachus on kehittynyt ajan myötä, sopeutuen yhteiskunnallisiin muutoksiin ja myötävaikuttaen muutoksiin ja innovaatioihin yhteiskunnan eri osa-alueilla.
Peltobatrachus | |
---|---|
![]() Peltobatrachus pustulatus |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Tetrapoda |
Lahko: | †Panssarisammakot Temnospondyli |
Alalahko: | †Stereospondyli |
Heimo: |
†Peltobatrachidae Kuhn, 1960 |
Suku: |
†Peltobatrachus Panchen, 1959 |
Katso myös | |
Peltobatrachus on sukupuuttoon kuollut panssarisammakoiden suku, joka eli permikauden lopulla Afrikassa (Tansaniassa). Sen ruumiin yläpuolta peitti panssarin asetelma, joka tuo mieleen nykyiset vyötiäiset. Peltobatrachus oli noin 70 senttiä pitkä, ja panssarinsa takia hidasliikkeinen sammakkoeläin. Vaikka eläin olikin hyvin maaelämään sopeutunut, se joutui silti palaamaan veteen munimaan.[1]
Luinen panssari oli järjestynyt leveiksi kilviksi hartioiden päälle ja lanteiden taakse, ja poikittaisiksi nauhoiksi pitkin ruumista. Eläimen hampaita ei ole löydetty, mutta se on saattanut syödä hyönteisiä, matoja ja kotiloita, aivan kuten vyötiäiset nykyään.[2][1] Vertailut lähisukuisten sammakkoeläinten kanssa ovat osoittaneet että leuat saattoivat soveltua näykkimiseen nykyisten krottien tapaan.[1]