Nimi Pentéli herättää jokaisessa ihmisessä erilaisia ajatuksia ja tunteita. Olipa kyseessä henkilö, aihe tai treffit, Pentéli voi vangita huomion ja herättää uteliaisuutta. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Pentéli:n merkitystä ja merkitystä sekä sen vaikutusta yhteiskuntaan ja jokapäiväiseen elämäämme. Analysoimme kaikkia keskeisiä näkökohtia, jotka tekevät Pentéli:stä keskustelun ja pohdinnan arvoisen aiheen sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Liity kanssamme tälle kiehtovalle matkalle Pentéli:n läpi.
Sijainti | |
---|---|
Korkeus merenpinnasta |
1 109 m |
Koordinaatit |
---|
Pentéli (kreik. Πεντέλη) eli Pentelikó (Πεντελικό), antiikin Pentelikon (m.kreik. Πεντελικὸν ὄρος) ja Brilessos (m.kreik. Βριλησσός, Brilēssos, myös Βριληττός, Brilēttos), on vuorijono Attikassa Kreikassa. Sen korkeimman huipun Pyrgárin (Πυργάρι) korkeus on 1 109 metriä.[1][2]
Pentéli sijaitsee Ateenan metropolialueen koillislaidalla noin 16 kilometriä koilliseen Ateenan keskustasta. Vuoristosta yli 60 % on metsän peittämää. Pentéli-vuoresta ovat saaneet nimensä Ateenan metropolialueen pohjoisosan Pentélin ja Néa Pentélin kaupungit.
Antiikin aikana Pentelikon tunnettiin erityisesti sen valkoisesta marmorista. Sitä käytettiin veistoksiin jo arkaaisella kaudella 500-luvulla eaa. Myöhemmin 400-luvulla eaa. sitä käytettiin erityisesti Akropoliin temppelien, kuten Parthenonin ja Erekhtheionin, rakentamisessa. Vielä 100-luvulla jaa. vuoren marmoria käytettiin Panateenalaisen stadionin uusimiseen. Pausaniaan mukaan vuorella kivilouhoksen yllä oli Athenen patsas. Eräässä luolassa oli nymfien kulttipaikka.[2] Nykyisin louhos on suojeltu ja varattu yksinomaan Akropoliin rakennusten restauroinnin tarpeisiin. Vuorella sijaitsee myös niin kutsuttu Pentélin luola eli Ntavélisin luola, joka sekin on antiikin aikainen louhosluola. Louhokset sijaitsivat vuoren lounaisosassa.[3]
Antiikkisten kivilouhosten lisäksi Pentélin nähtävyyksiin lukeutuu vuonna 1578 perustettu Pentélin luostari eli Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen luostari (Moní Pentélis, Moní Koimíseos Theotókou) vuoren itäpuolella Marathoniin johtavan tien varrella.[1] Vuorella on myös Ateenan kansallisen observatorion alainen Koufoún tähtitieteellinen asema, joka on tarkoitettu erityisesti opetus- ja vierailukäyttöön.[4]
Vuoren alue on kärsinyt suurista metsäpaloista ainakin vuonna 1995, jolloin 6500 hehtaaria ja sata taloa tuhoutui, sekä vuonna 1998, jolloin tuli tuhosi 7 500 hehtaaria ja vielä enemmän rakennuksia.[5] Myös vuoden 2007 suuret metsäpalot tuhosivat aluetta.[6]