Peppi Pitkätossu

Nykymaailmassa Peppi Pitkätossu on saavuttanut merkittävän merkityksen jokapäiväisen elämän eri alueilla. Peppi Pitkätossu:stä on sen vaikutuksensa jälkeen talouteen, kulttuuriin, politiikkaan ja yhteiskuntaan yleisestikin tullut jatkuvan keskustelun aihe ja kiinnostava kohde eri yleisöille. Mielipiteet Peppi Pitkätossu:stä ovat vaihtelevia ja joskus polarisoituneita, mikä on johtanut tarpeeseen analysoida sitä eri näkökulmista ja monitieteisesti. Tässä artikkelissa tutkimme Peppi Pitkätossu:n merkitystä ja vaikutusta nykyään sekä sen merkitystä tulevaisuuden kannalta.

Tämä artikkeli käsittelee kuvitteellista hahmoa yleisesti. Nimen muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Inger Nilsson Pepin roolissa 1968.

Peppi Pitkätossu (ruots. Pippi Långstrump) on ruotsalaisen lastenkirjailijan Astrid Lindgrenin luoma satuhahmo, itsenäinen ja suunnattoman voimakas pikkutyttö. Pepin tarina syntyi 1940-luvun alussa, kun Lindgrenin piti kertoa sairaana olevalle tyttärelleen tarinoita. Muutamia vuosia myöhemmin, kun hän oli kirjoittanut jo pari muuta kirjaa, hän päätti viimeistellä Pepin kirjaksi. Vuonna 1945 hän lähetti Pepin lastenkirjakilpailuun ja sai sillä ensimmäisen palkinnon.

Pepin hahmo

Peppi Pitkätossu -televisio­sarjassa käytetty Huvikumpu-talo (Villa Villekulla eli Villa Kunterbunt) Kneippbynin huvi­puistossa[1] Gotlannissa.

Lindgren mainitsi Pepin esikuvaksi punatukkaisen Sonja Melinin (1933–2023), johon hän oli tutustunut vuonna 1941.[2] Pepin esikuvaksi on mainittu myös ruotsalaisen kirjailijan Ester Blenda Nordströmin (k. 1948) luoma poikatyttö Ann-Mari. Nordströmiä puolestaan innoitti L. M. Montgomeryn Annan nuoruusvuodet.[3]

Peppi asuu yksinään Huvikumpu-nimisessä omakotitalossa. Hän on maailman voimakkain tyttö. Hänen koko nimensä on Peppilotta Sikuriina Rullakartiina Kissanminttu Efraimintytär Pitkätossu. Hänellä on hullunkuriset vaatteet sekä oranssinpunaiset hiukset, jotka ovat kahdella sivuille päin sojottavalla letillä sekä pisamat. Huvikummussa asustavat myös Pepin apina Herra Tossavainen sekä hevonen, josta Peppi käyttää kirjan alkuperäisversiossa hellittelynimeä Lilla Gubben (Pikku-Ukko). Pepin isä on merikapteeni ja hottentottien kuningas Etelä­meren saarella. Pepin äiti on enkelinä taivaassa. Pepillä on matkalaukullinen kultarahoja, jota rosvokaksikko, Kukkanen ja Jymy-Juntunen, yrittää ryövätä. Pepin parhaat kaverit ovat naapurissa asuvat sisarukset Tommi ja Annika.

Myöhemmin on pohdittu Peppi Pitkätossu -kirjojen valkoista maailmankuvaa ja rasistisuutta.[4] Vuoden 2015 jälkeen Ruotsissa julkaistuissa uusissa Peppi-kirjojen painoksissa Pepin isä ei ole enää neekerikuningas vaan Etelämeren kuningas.[5] Samaten uudemmissa suomennoksissa Pepin isä ei ole enää alkutekstin mukaisesti ”neekerikuningas” (ruots. negerkung) vaan ”hottentottien kuningas”.[6]

Norjan radion lastenkuunnelmissa hän on puolestaan ”kuningas Etelämeren saarella”.[7]

Pepistä on tehty useita näytelmäelokuvia ja pari piirroselokuvaa. Tunnetuimmat näytelmäelokuvat olivat Olle Hellbomin ohjaamia, ja pääosissa nähdään Inger Nilsson (Peppi), Pär Sundberg (Tommi) ja Maria Persson (Annikka). Peppi Pitkätossu -animaatioelokuvissa Pepin ääninäyttelijä on Henni-Liisa Stam.

Vuonna 2014 Peppi Pitkätossu valittiin sanomalehti Dagens Nyheterin yleisöäänestyksessä Ruotsin tärkeimmäksi kulttuuri-ilmiöksi.[8]

Peppi-kirjat

  • Peppi Pitkätossu (Pippi Långstrump, 1945)
  • Peppi aikoo merille (Pippi Långstrump går ombord, 1946)
  • Tunnetko Peppi Pitkätossun? (Känner du Pippi Långstrump?, 1947)
  • Peppi Pitkätossu Etelämerellä (Pippi Långstrump i Söderhavet, 1948)
  • Peppi Pitkätossun tarina (Boken om Pippi Långstrump, 1952)
  • Peppi tulee (Pippi flyttar in, 1969)
  • Peppi järjestää (Pippi ordnar allt, 1969)
  • Peppi, maailman vahvin (Pippi är starkast i världen, 1970)
  • Peppi pitää kutsut (Pippi håller kalas, 1970)
  • Peppi Pitkätossu karkuteillä (På rymmen med Pippi Långstrump, 1970)
  • Peppi Kurrekurredut-saarella (Pippi på söderhavet, 1971)
  • Peppi ei tahdo kasvaa isoksi (Pippi vill inte bli stor, 1971)
  • Peppi Pitkätossun joulukuusenriisujaiset (Pippi Långstrump har julgransplundring, 1979)
  • Peppi Pitkätossu kaupungin hulinassa (Pippi Långstrump i humlegården, 2000)

Sovituksia

Näyttelijä Inger Nilsson vierailulla Hollannissa vuonna 1972.

Kokoillan elokuvia

Piirroselokuvia

Televisiosarjoja

Kuunnelma

Videopelejä

  • Peppi Pitkätossu (1996) (Ahead Multimedia AB)
  • Tässä on Peppi Pitkätossu (2001)
  • Peppi Pitkätossu (2012)

Baletti

  • Peppi Pitkätossu (2019) [9]

Lähteet

  1. ↑ Kneibbynin huvipuisto.
  2. ↑ Tosielämän Peppi Pitkätossu on kuollut Iltalehti 17.7.2023
  3. ↑ Andersson, Henrika: Ingen gör det ensam – förebilder som inspiration. Hufvudstadsbladet, 11.8.2019, s. 30–31. Artikkelin maksullinen verkkoversio.
  4. ↑ Forskare: Böckerna om Pippi är rasistiska 8.11.2011. Aftonbladet.
  5. ↑ Pepin isästä tulee Etelämeren kuningas. Verkkouutiset 14.2.2015
  6. ↑ Tässäpä uuden sukupolven Peppi Pitkätossu (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 4.10.2007.
  7. ↑ Pippis pappa inte längre negerkung (Maksullinen artikkeli.) Dagens Nyheter. (ruotsiksi)
  8. ↑ Peppi Pitkätossu äänestettiin Ruotsin tärkeimmäksi kulttuuri-ilmiöksi – taakse jäivät Abba ja Zlatan (Maksullinen artikkeli.) Helsingin Sanomat. 1.1.2015. Viitattu 1.1.2015.
  9. ↑ Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu tuo väriä ja vauhtia kansallisbaletin näyttämölle Amusa.fi. Viitattu 6.1.2021.

Aiheesta muualla