Perintä
Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Perintä:n kiehtovaa maailmaa. Sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykyiseen yhteiskuntaan perehdymme kaikkiin asiaan liittyviin näkökohtiin, jotka liittyvät Perintä:een. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin, mitä Perintä tarkoittaa ja miten se on vaikuttanut tapaamme ajatella, toimia ja suhtautua ympäröivään maailmaan. Löydämme Perintä:n kaikki kasvot ja sen roolin nykyisen todellisuutemme muovaamisessa sen tärkeydestä akateemisessa maailmassa ja sen merkityksellisyyteen populaarikulttuurissa.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Perintä tarkoittaa laissa kaikkia toimia, joiden tarkoituksena on saada velallinen vapaaehtoisesti maksamaan erääntynyt velkojan saatava. Perintälakia ei sovelleta saatavan velkomiseen tuomioistuimessa eikä perintään ulosottomenettelyssä.
Saatavaa voi periä alkuperäinen velkoja tai toimeksisaaja, esimerkiksi perintätoimisto. Ammattimainen perintätoiminta on luvanvaraista, ja perintätoimintaa harjoittavan pitää olla eräin poikkeuksin rekisteröitynyt Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylläpitämään rekisteriin. Perintää voi kuitenkin suorittaa ammattimaisesti omissa nimissä ilman rekisteröitymistä.
Perintälain soveltamisesta ja hyvän perintätavan sisällöstä kuluttajaperinnässä päättää viime kädessä markkinaoikeus. Hyvä perintätapa tarkoittaa sitä, että sopimusten maksuviivästysehdot ovat kohtuulliset. Perintälaki säätelee perintäkulujen maksimimääriä.
Suomessa perintää harjoittavat perintätoimistot.