Nykymaailmassa Perjantai on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Kautta historian Perjantai:tä ovat tutkineet ja analysoineet eri alojen asiantuntijat, jotka pyrkivät ymmärtämään sen vaikutusta ja laajuutta jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Alkuperäistään nykypäivään Perjantai on kehittynyt ja sopeutunut nykymaailman tuomiin muutoksiin ja haasteisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Perjantai:n merkitystä ja sen vaikutusta nyky-yhteiskunnassa sekä eri näkökulmia tähän aiheeseen liittyen.
Perjantai (lyhenne pe tai perj.[1]) on SFS-EN 28601 -standardin mukaan viikon viides päivä ja tavallisimmin viikon viimeinen työpäivä. (Lauantai on viikon viimeinen arkipäivä.) Torstai on perjantaita ennen ja lauantai sen jälkeen. Perjantai on muslimien pyhäpäivä.
Perjantai on yhdessä lauantain kanssa päivä, jolloin on tapana viettää muita viikonpäiviä useammin juhlia ja käydä erilaisissa vapaa-ajan vietoissa, kuten elokuvissa, teatterissa ja ravintolassa. Monet voivat valvoa huoletta perjantaina ja lauantaina tavallista pidempään, koska seuraava päivä on monissa työpaikoissa ja kouluissa vapaapäivä. Perjantai on myös tavallisin juhlien pitopäivä.
Perjantai 13. päivä on yleisen taikauskoisen käsityksen mukaan epäonnen päivä.
Perjantai germaanisissa kielissä, kuten englannissa, hollannissa, saksassa ja ruotsissa – ja näistä lainautuneena myös suomessa –, tulee Freija- tai Frigg-nimisen aasajumalattaren nimestä.[2] Tästä juontaa juurensa myös viron reede, joka poikkeaa muista numerointiin perustuvista arkipäivistä (päivät maanantaista ja torstaihin ovat esmas-, teisi-, kolma- ja neljapäev).
Romaanisissa kielissä se on Venus-jumalan päivä: Veneris dies, josta espanjan viernes, ranskan vendredi)[3] ja italian venerdì. Myös japaniksi perjantai on Venuksen (金星, kinsei) päivä 金曜日 (kinyōbi). [4]
Venäjän kielessä perjantai on пятница (pjatnitsa; viides päivä).