Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Pertti Tuomala:n kiehtovaan maailmaan. Tutkimme sen alkuperää, sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa ja sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Historiallisesta näkökulmasta tämän päivän kehitykseen Pertti Tuomala on ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena, mikä on herättänyt suurta kiinnostusta tutkijoiden, aiheen ystävien ja yhteiskunnan keskuudessa. Tämän artikkelin avulla pyrimme valaisemaan Pertti Tuomala:tä tarjoamalla panoraamanäkymän, jonka avulla lukija ymmärtää sen merkityksen ja vaikutuksen nykymaailmassa.
Pertti Kalevi Tuomala (24. elokuuta 1931 Iitti – 5. kesäkuuta 2020 Helsinki[1]) oli suomalainen vuorineuvos. Hän toimi Keskusosuusliike Hankkijan ja sen seuraajan Novera Oy:n pääjohtajana.[2]
Tuomalan vanhemmat olivat maanviljelijä Toivo Tuomala ja Hilja Ahola. Hän valmistui ekonomiksi 1956, kauppatieteen kandidaatiksi 1964 ja maisteriksi 1966. Osuuspankkien Keskuspankin OKOn osastopäälliköksi Tuomala tuli 1956 ja johtokunnan sihteeriksi 1965. OKOn varatoimitusjohtajana hän työskenteli 1967–1970 ja sen jälkeen Teollistamisrahaston toimitusjohtajana 1970–1985. Hankkijan pääjohtaja Tuomalasta tuli 1986 Jorma Järven jälkeen, jolloin Hankkija oli jo suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Tuomala saneerasi Hankkijaa ja siirsi maataloustavarakaupan erilliseen yhtiöön, josta 1988 tuli SOK:n kanssa yhteinen maatalous- ja konekauppa. Vuonna 1990 Keskusosuusliike Hankkija yhtiöitettiin Novera Oy:ksi, ja se siirtyi Tuomalan johdolla yhä enemmän rakennustoimintaan, muun muassa yrityskauppojen avulla. Lama-aikana toteutetut toimet osoittautuivat kuitenkin epäonnistuneiksi, 1990 vuorineuvoksen arvon saanut Tuomala joutui eroamaan maaliskuussa 1992, ja heinäkuussa 1992 Novera Oy ajautui konkurssiin.[2]
Tuomalan ensimmäinen puoliso vuodesta 1956 (ero) oli Anja Näsäkkälä ja toinen vuodesta on 1989 Mariitta Meurman.[2]