Petre Ispirescu

Petre Ispirescu:n aihe on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena vuosia, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja erilaisia ​​teorioita. Muinaisista ajoista lähtien Petre Ispirescu:llä on ollut keskeinen rooli ihmiselämän eri osa-alueilla ja se on vaikuttanut yhteiskunnan, kulttuurin, politiikan ja talouden kehitykseen. Kautta historian Petre Ispirescu on ollut analyysin ja pohdinnan kohteena, ja se on synnyttänyt loputtomia tulkintoja ja keskusteluja sen todellisesta merkityksestä ja sen vaikutuksista nykymaailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme Petre Ispirescu:n eri puolia ja analysoimme sen merkitystä ja merkitystä nykyään sekä sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri alueilla.

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Petre Ispirescu

Petre Ispirescu (tammikuu 1830 Bukarest – 27. marraskuuta 1887) oli romanialainen toimittaja, folkloristi (Romanian kansanperinteen kerääjä), kertoja, kirjailija ja typografi.

Bukarestissa vuonna 1830 köyhään perheeseen syntynyt Petre Ispirescu kävi lyhyesti koulussa ja pääsi jo nuorena oppipojaksi erääseen kirjapainoon. Sen jälkeen hänestä tuli kirjapainon johtaja ja kirjapainon omistaja, mutta tästä huolimatta hän eli vaatimatonta elämää suuren perheensä takia. Ispirescu oli keskinkertainen omissa teoksissaan, mutta hän osoitti olevansa lahjakas perinnetieteilijä ja kertoja (Hänestä ei kuitenkaan tullut Creangăn vertaista kertojaa). Kirja, joka ilahdutti monien sukupolvien lapsia, mukaan lukien nykyisiä lapsia, on Legendele si basmele românilor (’Romanialaisten legendat ja tarinat’. Se ilmestyi vuonna 1882 kuuluisan romanialaisen kirjailijan Vasile Alecsandrin innostuneella esipuheella varustettuna. Siihen oli koottu noin 80 satua.

Teokset

Tunnetuimmat kootut sadut

  • Ileana Sâmziana
  • Broasca ţestoasă cea fermecată (Lumottu kilpikonna)
  • Lupul cel năzdrăvan şi Făt-Frumos (Kepposteleva susi ja Unelmien prinssi)
  • Voinicul cel fără de tată (Isätön uskalikko)
  • Greuceanu
  • Împăratul şerpilor (Käärmeiden kuningas)
  • Bogdan Viteazul (Rohkea Bogdan)
  • Găinăreasa (Kanojen hoitaja)
  • Fata de împărat şi fiul văduvei (Keisarin tytär ja lesken poika)
  • Fata de împărat şi pescarul (Keisarin tytär ja kalastaja)
  • Făt-Frumos cu părul de aur (Unelmien prinssi, jolla oli vaaleat hiukset)
  • Sarea în bucate (Suola ruoassa)
  • Aleodor împărat (Kuningas Aleodor)
  • Tinereţe fără bătrâneţe şi viaţă fără de moarte (Nuoruus ilman vanhuutta ja elämä ilman kuolemaa)
  • Prâslea cel voinic şi merele de aur (Rohkea pikkuveli ja kultaiset omenat)
  • Balaurul cu şapte capete (Seitsemänpäinen lohikäärme)
  • Fiul vânătorului (Metsästäjän poika)

Omat teokset

  • Ţăranul român (1862, Romanialainen talonpoika)
  • Isprăvile şi viaţa lui Mihai Viteazu (1876, Rohkean Mihain elämä ja teokset)
  • Snoave şi poveşti populare (1879, Kansan anekdootteja ja kertomuksia)
  • Poveştele unchiaşului sfătos (1879, Puheliaan ukon kertomukset)
  • Pilde şi ghicitori (1880, Esimerkkejä ja arvoituksia)
  • Basme, snoave şi glume (1883, Tarinoita, anekdootteja ja piloja)
  • Jucării şi jocuri de copil (1885, Lasten leluja ja leikkejä)
  • Poveşti morale. Despre pomul Crăciunului (1886, Moraalisia tarinoita. Joulukuusesta.)

Aiheesta muualla