Pintavesimuodostuma

Nykyään Pintavesimuodostuma on toistuva teema, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Syntymisestään lähtien se on herättänyt keskustelua ja kiistaa, ja se on asettanut itsensä keskeiseksi kohtaksi julkisella asialistalla. Kun kiinnostus Pintavesimuodostuma:tä kohtaan kasvaa, tarve ymmärtää sen monia puolia ja seurauksia kasvaa. Tässä artikkelissa tutkimme Pintavesimuodostuma:n eri ulottuvuuksia, analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla ja tarjoamme täydellisen yleiskatsauksen sen merkityksestä nykyään.

Padolla muodostettu tekoallas Taiwanissa.

Pintavesimuodostuma (engl. body of surface water) on maanpinnalla virtaavan tai varastoituneena olevan veden muodostama alue. Se on pintavesien merkittävä osakokonaisuus. Nimitys on peräisin vuonna 2000 annetusta Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivistä (2000/60/EY). Pintavesimuodostumia ovat esimerkiksi järvi, tekoallas, joki, kanava, puro tai näiden osa, jokisuun vaihettumisalue tai rannikkovesien osa, kuten laguuni. Merta ei pidetä pintavesimuodostumana. Nimitystä ei pidä sekoittaa vesistöön tai vesistöalueeseen. Pintavesimuodostuman lähikäsite on pohjavesimuodostuma.[1]

Lähteet

  1. ↑ Aleksander Maastik et al.: EnDic2004, ympäristösanakirja, Finnish Environment Institute (SYKE) 2004, ISBN 952-11-1541-6, hakusana pintavesimuodostuma ja laguuni.