Tässä artikkelissa tutkimme Pirkko Arola:n aihetta eri näkökulmista ja analysoimme sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja sen vaikutuksia tulevaisuuteen. Pirkko Arola on aihe, joka on herättänyt keskustelua ja kiistoja useilla eri aloilla, ja sen ymmärryksen syventäminen on tärkeää kokonaisvaltaisemman ja rikastuttavamman panoraaman saamiseksi. Tämän artikkelin aikana tarkastelemme erilaisia tutkimuksia, asiantuntijalausuntoja ja konkreettisia esimerkkejä valottaaksemme Pirkko Arola:tä ja tarjotaksemme kattavan kuvan sen merkityksestä nykyään.
Pirkko Arola | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 27. kesäkuuta 1946 Luumäki |
Ammatti | pappi, opettaja, runoilija ja tietokirjailija |
Arvonimi | rovasti |
Vanhemmat | Uuno Äikäs ja Saimi Äikäs s. Patrakka |
Puoliso | Pauli Kalevi Arola |
Lapset | viisi lasta |
Muut tiedot | |
Aktiivisena | 1975- |
Koulutus | ylempi teologian kandidaatti, sielunhoitaja, sielunhoitotyönohjaaja |
|
Pirkko Kaarina Arola (o.s. Äikäs, s. 27. kesäkuuta 1946 Luumäki)[1][2] on suomalainen pappi, opettaja, runoilija ja tietokirjailija.
Arola syntyi puhelinmestari Uuno Äikäksen ja Saimi Äikäksen s. Patrakka perheeseen. Hän avioitui 1972 Pauli Kalevi Arolan kanssa (filosofian tohtori, tietokirjailija). Perheen lapset ovat Tenho, Pauliina, Kristiina, Johanna ja Maria.[3]
Arola tuli ylioppilaaksi 1966 Mikkelin tyttölyseosta. Opiskelu jatkui Helsingin yliopistossa, jossa hän suoritti ylemmän teologian kandidaatin tutkinnon 1974. Lehtorin oikeudet Arola sai 1974 Tampereella, tutkinto vakinaisen lehtorin virkaa varten oli 1978 sekä papiksi vihkiminen 1993 Tampereella. Sairaalasielunhoidon koulutuksessa hän oli 1991 ja suoritti sielunhoitotyönohjaajatutkinnon 2002.[3]
Arola toimi Kalevan yhteiskoulun uskonnon opettajana 1972-74, Riihimäen ylimääräisenä lehtorina 1974-82, lehtorina 1982-87, sairaalateologina 1987-93 sekä Riihimäen 4. kappalaisena 1993-2010, josta virasta jäi eläkkeelle 2010.[3]
Sivutoimenaan Arola on toiminut tunti- ja luento-opettajana eri oppilaitoksissa. Hänellä oli yrityksenä Tmi Pirkko Arola, Pieni Tuuli työnohjauspalvelu 2010-11.[3]
Luottamustoimiin Arola on myös osallistunut: Riihimäen seurakunnassa kirkkovaltuutettuna ja kirkkoneuvoston jäsenenä 2014-, Riihimäen, Lopen ja Hausjärven terveyskeskuskuntayhtymän hallituksen jäsenenä hän oli 1995-2002, Kanta-Hämeen eettisessä toimikunnassa 2000-05, OP-Pohjolan edustajistossa 2004-12, Riihimäen kaupunginvaltuustossa 2009-13, Riihimäen vammaisneuvoston puheenjohtajana 2009-13, Kanta-Hämeen kesäyliopiston johtokunnassa 2009-13 sekä Osuuskauppa Hämeenmaan edustajistossa 2009-13.[3]
Pirkko Arolalle on myönnetty rovastin arvo.[3]
Jo varhain Arolalle kirjat ja kirjoittaminen olivat osana häntä itseään. Runsaassa tuotannossa ovat olleet laulujen sanat, joita on säveltänyt 25 säveltäjää. Mukaan mahtuu oppikirjatuotantoa ja pienoismusikaaleja lähinnä koulunäyttämöille. Varsinkin eläkeaikana runot ja aforismit ovat päässet julkisuuteen. ”Rytmistähän on kysymys niissäkin, kuten laulunsanoituksissa. Sanat ovat kuin aaltoja, jotka pyrkivät rantaan päivittäin. Haluan olla edelleen mukana tuossa virtauksessa”, toteaa Pirkko Arola.[4]