Nykyään Pirtelö:stä on tullut yhä useammin toistuva keskustelunaihe yhteiskunnassa. Teknologian ja globalisaation myötä Pirtelö on saavuttanut johtavan roolin elämässämme ja vaikuttanut merkittävästi eri näkökohtiin. Taloudesta kulttuuriin Pirtelö on jättänyt lähtemättömän jäljen nykymaailmaan. Tästä syystä on tärkeää analysoida ja pohtia Pirtelö:tä ja ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset nykyisessä todellisuudessamme. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Pirtelö:n vaikutusta ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa.
Pirtelö on tavallisesti maidosta ja jäätelöstä tai jogurtista sekoittimella valmistettu kylmä juoma[1], joka maustetaan usein marjoilla, kaakaolla tai hedelmillä. Pirtelöön voi käyttää myös esimerkiksi maitorahkaa tai raakaa kananmunaa[2].
Pirtelön englanninkielisen nimen (milkshake) esiaste "shake" mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 1885, mutta sillä ei tarkoitettu tuolloin samaa tuntemaamme pirtelöä.[3] Juomaa kuvailtiin "vahvaksi ja terveelliseksi munatotityyppiseksi juomaksi, jossa on muun muassa kananmunia ja viskiä, ja joka toimii sekä piristeenä että lahjana."[4] 1900-luvun alussa viskipirtelöt korvattiin maustetuilla siirapeilla ja mallasmaidolla valmistetuilla pirtelöillä.[3]
Jäätelöpirtelöt tulivat yleisiksi vasta vuonna 1922, kun Walgreens-yritys alkoi mainostaa mallasmaitopirtelöitä. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun työntekijä Ivar "Pop" Coulson alkoi lisätä niihin vaniljajäätelöä, mikä osoittautui suureksi menestykseksi. Mallasmaitopirtelöiden suosio kasvoi, ja jäätelökoneet tuottivat sen koostumuksen, joka on meille nykyään tuttu.[3]
Pirtelö tuli suomen kieleen 1950-luvulla Valion nimikilpailun kautta. Kilpailun voittajaksi valittiin Matti Vuolanne.[5]