Nykymaailmassa Pitkävene:stä on tullut erittäin tärkeä ja suuren yleisön kiinnostava aihe. Teknologian ja globalisaation myötä Pitkävene on asettanut itsensä painopisteeksi eri aloilla ja sektoreilla, mikä on synnyttänyt keskustelua ja pohdiskelua sen vaikutuksista ja merkityksestä. Politiikasta tieteeseen, kulttuuriin ja viihteeseen Pitkävene on onnistunut kiinnittämään miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Pitkävene:n merkitystä ja seurauksia analysoimalla sen kehitystä ajan mittaan ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan.
Pitkäveneellä tarkoitetaan yleensä viikinkien pitkiä purjeellisia soutuveneitä, joita kutsutaan myös viikinkilaivoiksi. Vastaavia veneitä oli kuitenkin myös muilla merenkävijäryhmillä, esimerkiksi varhaiset kreikkalaiset pentekonter-tyyppiset alukset. Suomessa tämäntapaista venettä saatettiin kutsua uiskoksi ja runollisessa mielessä satalaudaksi tai satahangaksi.
Kapeitten ja pitkien veneiden runkonopeus on suuri. Toisaalta pitkien puisten veneiden rakenne ei ollut kovin jäykkä, ja ne taipuilivat aallokossa. Viikinkien pitkäveneet oli tarkoitettu lähinnä sotimiseen. Viikingeillä oli myös enemmän kaupankäyntiin ja kuljetukseen tehtyjä aluksia, knarreja, jotka olivat lyhyempiä ja korkeampia sekä varustettu jonkinlaisella ruumalla.
Arkeologisten löytöjen perusteella voidaan hahmottaa viikinkien pitkäveneen kehitystä. Hjortspring-vene, joka on ajoitettu noin vuodelle 350 ennen ajanlaskun alkua, on yksinkertainen sotakanootti. Lähes seitsemän sataa vuotta nuorempi Nydamin vene on jo kehittyneempi mutta vielä ilman purjetta. 600-luvun aluksia on löytynyt Englannin Sutton Hoosta ja Norjan Kvalsundista. Kvalsundin veneessä oli jo kehittynyt köli, ja sen mittasuhteet vastaavat viikinkilaivoja.[1]
Kalevalaisessa runoudessa kerrotaan usein veneistä, jotka voidaan tulkita pitkäveneiksi. Seuraava kuvaus on Kalevalasta:
Vainajia on usein poltettu tai haudattu pitkäveneissä. Tätä kutsutaan venehautaukseksi. Kuuluisia viikinkien venehautoja ovat Tunen venehauta, Osebergin laiva ja Gokstadin laiva.