Pittakos

Nykymaailmassa Pittakos:stä on tullut yhä enemmän kiinnostava aihe. Pittakos on asettanut itsensä jatkuvan keskustelun ja pohdinnan aiheeksi joko yhteiskunnallisen vaikutuksensa, akateemisen alan merkityksen tai populaarikulttuurin vaikutuksensa vuoksi. Alkuperäistään nykypäivään Pittakos on ollut eri alojen asiantuntijoiden tutkimusten ja analyysien kohteena, ja he ovat yrittäneet tulkita sen monia puolia ja ymmärtää sen merkitystä ihmiskunnan kehitykselle. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökulmia, joista Pittakos:tä voidaan lähestyä, ja analysoimme sen merkitystä nykymaailmassa.

Pittakos

Pittakos (m.kreik. Πιττακὸς, lat. Pittacus, n. 650–570 eaa.[1]) oli Hyrradioksen poika, kotoisin Mytilenestä Lesbokselta. Hänet lasketaan Kreikan seitsemän viisaan joukkoon.[1]

Pittakos toimi Mytilenen armeijan kenraalina, ja oli armeijoineen voitokas taistelussa ateenalaisia ja heidän komentajaansa Frynonia vastaan. Saavutetun voiton seurauksena mytileneläiset pitivät Pittakosta suuressa arvossa. He antoivat hänelle kaikkein ylimmän vallan. Hänen aikanaan kaupunki ja sen perustuslaki laitettiin hyvään kuntoon. Hän luopui vallasta kymmenen hallitusvuoden jälkeen.[1]

Jotkut kirjoittajat mainitsevat, että hänellä olisi ollut poika nimeltä Tyrrhaios. Legendan mukaan hänen poikansa tapettiin, ja kun murhaaja tuotiin Pittakoksen eteen, hän päästi tämän vapaaksi, sanoen "armo on parempi kuin katumus". Tästä syystä Herakleitos kertoo hänen sanoneen miehen vapauttaessaan "armo on parempi kuin rangaistus".

Pittakokselta säilyi joukko mietelauseita, joista suurin osa on kadonnut.[1] Joitakin hänen sanontojaan ovat:

  • "On vaikeaa olla hyvä mies."
  • "Edes jumalat eivät voi taistella pakkoa vastaan."
  • "Valta osoittaa miehen."
  • "Älä kerro etukäteen mitä aiot tehdä, sillä jos epäonnistut, sinulle tullaan nauramaan."
  • "Älä moiti miestä hänen epäonnestaan, sillä Nemesis voi yllättää sinut."
  • "Pidäty puhumasta pahaa paitsi ystävistäsi, myös vihollisistasi."
  • "Vaali totuutta, hyvää uskoa, tottumusta, nokkeluutta, seurallisuutta ja ahkeruutta."

Pittakoksen kukoistuskausi oli 42:n olympiadin aikana. Hän kuoli 52:n olympiadin kolmantena vuonna, elettyään yli 70 vuotta.

Lähteet

  • Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit, s. 36–39 (I.4), 445–446. (Suomennos ja selitykset Marke Ahonen) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Summa, 2003. ISBN 952-5418-07-3

Viitteet

  1. ↑ a b c d Tietosanakirja VII, s. 662. (Seitsemäs osa) Helsinki: Otava, 1915.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pittakos.