Pohjatunneli
Tämä artikkeli käsittelee aihetta Pohjatunneli, joka on nykyisessä kontekstissa keskeinen käsite, joka kattaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueita. Pohjatunneli:stä on tullut kasvava kiinnostuksen aihe, koska se on merkityksellinen eri aloilla tieteestä ja teknologiasta kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Koko tämän tutkimuksen aikana analysoidaan Pohjatunneli:n monia puolia sen alkuperästä ja kehityksestä sen seurauksiin ja sovelluksiin nykymaailmassa. Sen vaikutuksia eri yhteyksissä sekä aiheeseen liittyviä näkökulmia ja keskusteluja tarkastellaan yksityiskohtaisesti. Kattavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan Pohjatunneli:n tärkeyttä ja monimutkaisuutta nykyään.
Pohjatunneli on tunnelityyppi, joka kulkee suoraan vuoren pohjan läpi, yleensä kahden samalla korkeudella olevan laakson välillä. Näin reitistä yritetään saada mahdollisimman suora ja nopea.[1] Yleensä pohjatunnelit ovat rautetietunneleita. Niitä on rakennettu paljon Alpeille korvaamaan vanhoja vuoristorautateitä tai niiden tunneleita.
Pohjatunneleita
Tunnettuja pohjatunneleita, suluissa pituus ja valmistumisvuosi:
/
Mont d'Ambinin pohjatunneli (57,5 km, rakenteilla)
Gotthardin pohjatunneli (57,1 km, 2016)
/ Brennerin pohjatunneli (55 km, rakenteilla)- Lötschbergin pohjatunneli (34,6 km, 2007)
- Semmeringin pohjatunneli (27,3 km, rakenteilla)
- Cenerin pohjatunneli (15,4 km, 2020)
- Furkan pohjatunneli (15,4 km, 1982)
- Zimmerbergin pohjatunneli (9,5 km 2003 + toinen osa suunnitteilla)
Lähteet
- ↑ Gotthard Base Tunnel | Definition, Switzerland, Opening, & Facts | Britannica www.britannica.com. 18.8.2023. Viitattu 17.9.2023. (englanniksi)
