Pohjois-Kazakstanin aro ja järvet

Nykymaailmassa Pohjois-Kazakstanin aro ja järvet on aihe, joka on saanut suurta merkitystä ja huomiota eri alueilla, olipa kyse sitten henkilökohtaisesta, sosiaalisesta, taloudellisesta tai poliittisesta alalla. Sen vaikutus on synnyttänyt erilaisia ​​mielipiteitä ja kantoja, mikä tekee siitä jatkuvan keskustelun aiheen. Lisäksi Pohjois-Kazakstanin aro ja järvet on herättänyt kiinnostuksen asiantuntijoissa ja asiantuntijoissa, jotka ovat omistaneet aikaa ja vaivaa sen tutkimiseen ja analysointiin. Tässä artikkelissa tutkimme Pohjois-Kazakstanin aro ja järvet:n esittämiä eri näkökohtia ymmärtääksemme sen tärkeyden ja merkityksen nykyään.

Aroa lähellä Astanaa.

Pohjois-Kazakstanin aro ja järvet on Unescon maailmanperintöluettelon kohde Kazakstanissa. Se on noin 4 500 neliökilometrin mittainen alue, johon kuuluu Nawırzımin ja Qorğaljinin luonnonpuisto.

Luonnonpuistoissa kaksi järvialuetta, joissa on sekä makeita järviä että suolajärviä. Ne sijaitsevat vedenjakajalla, joka erottaa Pohjoiseen jäämereen laskevat joet Araljärven altaasta. Ilmastoltaan alue on mantereinen: kesät ovat kuumat sekä kuivat ja talvet kylmät sekä suhteellisen vähälumiset.[1]

Alueen vesistöt ovat merkittäviä lintuvesiä, sillä ne sijaitsevat lintujen muuttoreiteillä. Qorğaljinin luonnonpuistossa ruokailee parhaimmillaan 15–16 miljoonaa lintua, ja puistoissa pesii yhteensä 850 000 vesilintua. Tengizjärvellä on flamingon pohjoisin pesimäpaikka, jossa pesii parhaimmillaan 10 000 paria.[2]

Lähteet

  1. ↑ ICOMOS: Saryarka – Steppe and Lakes of Northern Kazakhstan: Advisory Body Evalution (s. 2) UNESCO World Heritage Centre. huhtikuu 2008. United Nations. Viitattu 2. kesäkuuta 2009. (englanniksi)
  2. ↑ ICOMOS: Saryarka – Steppe and Lakes of Northern Kazakhstan: Advisory Body Evalution (s. 3) UNESCO World Heritage Centre. huhtikuu 2008. United Nations. Viitattu 2. kesäkuuta 2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla