Nykymaailmassa Pohjois-Pohjanmaan liitto on aihe, joka on saanut suuren merkityksen eri alueilla. Henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla Pohjois-Pohjanmaan liitto on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Sen vaikutus ja merkitys ovat synnyttäneet jatkuvaa keskustelua ja jatkuvaa kiinnostusta ymmärtää sen vaikutukset. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Pohjois-Pohjanmaan liitto on ollut tutkimuksen, analyysin ja pohdinnan lähde. Tässä artikkelissa tutkimme Pohjois-Pohjanmaan liitto:n eri ulottuvuuksia ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.
Pohjois-Pohjanmaan liitto | |
---|---|
Perustettu | 1931 |
Tyyppi | Kuntayhtymä |
Toimiala | Aluekehitys |
Päämaja | Poratie 5 A, 90140 Oulu[1] |
Toiminta-alue | Pohjois-Pohjanmaan maakunta |
Maakuntajohtaja | Jussi Rämet[2] |
Päätöksentekoelin | Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuusto |
Aiheesta muualla | |
Pohjois-Pohjanmaan liitto |
Pohjois-Pohjanmaan liitto on yksi Suomen kahdeksantoista maakunnan liitosta.[3][4]
Pohjois-Pohjanmaan liittoa edeltänyt Pohjois-Pohjanmaan Maakuntaliitto perustettiin tammikuun 6. päivänä 1931 Oulun Seurahuoneella. Kokouskutsussa todettiin seuraavaa: "Luokaamme yhteisen maakuntahenkemme pohjalta elinvoimainen, koko maakuntaa käsittävä, kaikki pohjois-pohjalaiset yhdistävä maakuntaliitto". Tämä maakuntahenki kannatteli Maakuntaliittoa aina 62 vuotta, kunnes se ja Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto yhdistettiin huhtikuun 1. päivänä 1993 Pohjois-Pohjanmaan liitoksi.[5]
Pohjois-Pohjanmaan liitto on yhteensä kolmenkymmenen Pohjois-Pohjanmaan kunnan muodostama kuntayhtymä, Vaalan kunta Kainuusta liittyi vuoden 2016 alusta sen varsinaiseksi jäsenkunnaksi. Liiton tehtävinä ovat alueellinen kehittäminen, muun muassa aluekehittämisohjelmien sekä EU-ohjelmien valmistelu ja laadinta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, maakuntakaavoitus, edunvalvonta ja maakunnan tunnetuksi tekeminen. Toimimme yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa maakunnan parhaaksi. Pohjois-Pohjanmaan liitolta voi hakea rahoitusta maakuntaohjelman ja EU-ohjelmien tavoitteiden mukaisten hankkeiden toteuttamiseen.[4]
Liiton päätöksenteko perustuu kunnalliseen demokratiaan, päätösvaltaa liitossa käyttävät maakuntavaltuusto ja -hallitus. Maakuntajohtajana toimii Jussi Rämet. Aluekehityksen tulosalueen johtaja on kehitysjohtaja Tiina Rajala ja aluesuunnittelun tulosaluetta johtaa suunnittelujohtaja Markus Erkkilä. Hallintojohtaja Riitta Pitkänen johtaa hallinnon ja talouden tulosaluetta.[2]