Nykymaailmassa Poliisitutkinta:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Poliisitutkinta on kiinnittänyt laajan yleisön huomion joko yhteiskuntavaikutuksensa, työelämän vaikutuksensa tai henkilökohtaisen kehityksensä merkityksen vuoksi. Kun siirrymme eteenpäin 2000-luvulle, kiinnostus ja uteliaisuus Poliisitutkinta:tä kohtaan näyttää vain lisääntyvän, mikä saa meidät tutkimaan ja ymmärtämään kaikkia tähän aiheeseen liittyviä näkökohtia. Tässä artikkelissa perehdymme Poliisitutkinta:n eri puoliin, analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä ja tutkimme sen vaikutuksia nykyään.
Poliisitutkinta on yleisnimitys useille poliisin tehtäviin kuuluviksi säädetyille tutkintamuodoille, jotka eivät ole rikoksen johdosta toimitettavaa tutkintaa.[1] Poliisitutkinta on eri asia kuin esitutkinta, joka suoritetaan aina rikoksen johdosta. Poliisitutkinnasta säädetään poliisilain 6 luvun 1 §:ssä.
Koska tutkittavana ei ole rikosta, ei poliisi voi käyttää rikosprosessuaalisia pakkokeinojaan. Joitakin pakkokeinoja on kuitenkin poliisin käytettävissä myös näissä tapauksissa. Lisäksi poliisilla on normaalit poliisin toimivaltuudet, jotka eivät ole pakkokeinoiksi luokiteltavia.
Poliisitutkinnan pakkokeinoja ovat "nouto ja poistumisen estäminen" sekä muut, kuten oikeus päästä paikkaan tai alueelle, ottaa näytteitä ja tarkastaa esineitä. Asuntoon pääseminen vaatii poliisin päällystötasoista määräystä. Myös tavaroiden siirtäminen voidaan kieltää ja alueella liikkumista rajoittaa tai kieltää.