Poliittinen nuorisojärjestö
Tässä artikkelissa perehdymme Poliittinen nuorisojärjestö:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen alkuperää, sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa ja sen vaikutuksia eri elämänalueille. Poliittinen nuorisojärjestö on ollut mielenkiinnon ja keskustelun aiheena läpi historian, ja se on motivoinut filosofeja, tiedemiehiä, taiteilijoita ja ihmisiä kaikilta elämänaloilta kaivamaan syvemmälle sen merkitystä ja vaikutuksia. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tarkastelemme Poliittinen nuorisojärjestö:n tärkeimpiä näkökohtia sen ensimmäisistä ilmenemismuodoista sen nykyiseen läsnäoloon tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä monipuolisesta ja jännittävästä aiheesta.
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Poliittinen nuorisojärjestö on puoluetta lähellä oleva poliittinen organisaatio, jonka toiminta on suunnattu nuorille. Puolueiden nuorisojärjestöiksi kutsutaan puolueiden osastoina ja alaisuudessa toimivia järjestöjä ja toisaalta itsenäisiä yhdistyksiä, jotka ovat lähellä jotakin puoluetta. Osalla puolueista on erillinen, nuoremmille lapsille suunnattu, varhaisnuorisojärjestö.
Puolueille poliittiset nuorisojärjestöt ovat tärkeä rekrytointikanava. Sieltä väkeä päätyy poliitikkojen avustajiksi ja kansanedustajiksi. Vuoden 2015 vaaleissa uusiksi kansanedustajiksi valittiin neljä entistä Kokoomusnuorten puheenjohtajaa: Kai Mykkänen, Wille Rydman, Antti Häkkänen ja Susanna Koski, sekä Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden puheenjohtaja Ozan Yanar, Keskustanuorten entinen (2009–2013) puheenjohtaja Antti Kurvinen, Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson, Demarinuorten puheenjohtaja Joona Räsänen ja Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Simon Elo. Vuosina 1970–2015 valituista keskustan, kokoomuksen ja Sdp:n kansanedustajista joka neljäs on ollut puolueensa nuorisojärjestöaktiivi vähän ennen valintaansa. Tyypillisesti nuorisojärjestö on vähän puoluettaan radikaalimpi.[1]
Eduskuntapuolueiden nuorisojärjestöjen jäsenmäärät 2017
- Lähde: Yle Uutiset[2]
| Nuorisojärjestö | Jäsenmäärä |
|---|---|
| Suomen Keskustanuoret | 5 350 |
| Vasemmistonuoret | 3 720 |
| Sosialidemokraattiset Nuoret | 3 196 |
| Perussuomalaiset Nuoret | 2 662 |
| Svensk Ungdom | 2 561 |
| Kokoomuksen Nuorten Liitto | 2 163 |
| Suomen Kristillisdemokraattiset Nuoret | 1 807 |
| Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto | 1 397 |
Katso myös
Lähteet
- ↑ Nuorisojärjestöjen odotetaan olevan ”sopivasti radikaaleja”, ja siitä oikeusministeri Antti Häkkänen on oiva esimerkki Helsingin Sanomat. 13.1.2019.
- ↑ Sundman, Robert: Kun kansanedustaja kaipaa avustajaa, hän soittaa nuorisojärjestön puheenjohtajille – "Broilerihautomoiksi" pilkatuissa pumpuissa kasvaa edelleen seuraava poliitikkosukupolvi Yle Uutiset. 17.11.2018. Viitattu 29.9.2021.