Nimi Pommi-isku on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua vuosien ajan, joko sen vaikutuksesta yhteiskuntaan, sen merkityksestä tietyllä alalla tai sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin. Koska kiinnostus Pommi-isku:tä kohtaan kasvaa jatkuvasti, on tärkeää ymmärtää sen merkitys ja rooli elämän eri osa-alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Pommi-isku:tä perusteellisesti, analysoimme sen vaikutusta, merkitystä ja sitä, miten se on muokannut tuntemaamme maailmaa. Pommi-isku on ollut merkittävässä roolissa sen alkuperästä nykypäivän evoluutioon, ja on erittäin tärkeää tarkastella sitä eri näkökulmista sen todellisen laajuuden ymmärtämiseksi.
Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: löperö ja liian laaja määritelmä |
Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Voit auttaa varmistamaan, että kyseenalaistetut väittämät ovat luotettavasti lähteistettyjä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: sisäisesti ristiriitainen ("ei ole valtiollista" mutta kuvataan "hallitusten" suorittamia iskuja) |
Pommi-isku tarkoittaa räjähteitä käyttäen tehtyä hyökkäystä. Varhaisempi nimitys pommiattentaatti kuvaa tekoa esimerkiksi poliittisena murhana tai sen yrityksenä, mistä poiketen pommi-iskun kohde nähdään nykyään epämääräisempänä eikä tiettyyn henkilöön kohdistettuna. Pommi-iskuja käytetään muun muassa terrorismissa yleisen mielipiteen herättämiseksi. Sekä pommi-isku että pommiattentaatti eroavat olennaisesti pommituksesta. Pommitus viittaa laajaan, yleensä lentokoneita käyttäen suoritettuun räjähdehyökkäykseen, jonka suorittaja on valtio pommi-iskujen puolestaan ollessa alivaltiollisten ryhmien suorittamia.
Alivaltiollisten toimintaryhmien pommi-iskuista ehkä kuuluisin on Madridin pommiräjähdys 11. maaliskuuta 2004, millä pyrittiin juuri ennen Espanjan parlamenttivaaleja vaikuttamaan äänestäjiin ja saamaan espanjalaiset vetäytymään Irakin sotaa tukeneesta halukkaiden koalitiosta ja mikä onnistuikin. Azoreiden julistuksella koalitioon liittynyt Espanjan pääministeri José María Aznar hävisi vaalit ja Espanja vetäytyi Irakista.[1]
Hallitusten suorittamista todistetuista pommi-iskuista ehkä kuuluisin on Ranskan DGSE:n suorittama Greenpeacen Rainbow Warrior -laivan räjäyttäminen 1985 uusiseelantilaiseen satamaan, missä kuoli yksi kuvausvarusteidensa pelastamista yrittänyt valokuvaaja.[2]
Pommi-iskuissa käytetään usein helposti muovailtavaa muoviräjähdettä, heksogeenia. Elokuussa 2004 Tupolev Tu-134 ja Tupolev Tu-154 -matkustajakoneet Venäjällä tuhonneiden pommien arvellaan olleen matkustajien vaatteisiin kätketystä heksogeenista valmistettuja.[3]