Nykymaailmassa Porlampi (Viipuri):stä on tullut jatkuvan ja erittäin relevantin keskustelun aihe eri alueilla. Olipa kyse politiikasta, yhteiskunnasta, tekniikasta tai millä tahansa muulla alalla, Porlampi (Viipuri) on herättänyt suurta kiinnostusta ja ollut useiden tutkimusten ja tutkimusten kohteena. Sen vaikutus jokapäiväiseen elämään ja eri alueiden kehitykseen on kiistaton, minkä vuoksi sen vaikutukset ja seuraukset on analysoitava perusteellisesti. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja Porlampi (Viipuri):een, jotta voimme ymmärtää paremmin sen vaikutusta ja kattavuutta nykyään.
Porlampi (ven. Свеклови́чное, Sveklovitšnoje)[1] on kylä Viipurin maalaiskunnassa kaupungin eteläpuolella, Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.[2]
Kylässä oli vuonna 1930 kolme maatilaa joiden peltopinta-ala ylitti 25 ha; Kotipelto, Porlampi ja Sassi.[3]
Jatkosodassa 8. ja 14. divisioona saarsivat kiivaiden taisteluiden jälkeen 30. elokuuta 1941 mennessä Viipurista vetäytyneen venäläisen 43., 115. ja 123. divisioonan pääosat kylän maastoon, jossa niiden vastarinta murrettiin parin päivän kuluessa.[2]
”Porlampi”, Otavan Iso Tietosanakirja 6, s. 1435. Helsinki: Otava, 1967.
Johannes Virolainen: ”Ylä-Sommeen ja Porlammin historia”, Karjalainen kotikylä. Määritä julkaisija!