Nykymaailmassa Portlandkivi:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille yksilöille ja sektoreille. Portlandkivi on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion yhteiskunnallisista vaikutuksistaan sen merkitykseen talouselämässä. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka tekevät Portlandkivi:stä niin tärkeän aiheen nykyään, analysoimme sen merkitystä, sen vaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja tai näkökulmia sen käsittelemiseksi. Monitieteisen lähestymistavan avulla tarkastelemme, kuinka Portlandkivi muuttaa tapaamme ymmärtää ympäröivää maailmaa, sekä mahdollisia seurauksia tulevaisuuteen.
Portlandkivi on kermanvalkoista kalkkikiveä (tarkalleen ottaen ooliittia), jota saadaan Dorsetin rannikolla sijaitsevalta Portlandin saarelta Lounais-Englannista.[1][2] Saarella sijaitseva kiviesiintymä muodostui myöhäisjurakaudella noin 145–163,5 miljoonaa vuotta sitten, jolloin Iso-Britannia sijaitsi subtrooppisilla leveysasteilla. Portlandkivi kestää hyvin rapautumista mutta on silti helposti työstettävää, minkä vuoksi se on ollut suosittu rakennusmateriaali satojen vuosien ajan.[2]
Portlandkiveä hyödynnettiin rakentamisessa jo roomalaisten hallitessa Britanniaa. Sitä alettiin tuoda Lontooseen 1300-luvulta lähtien, ja monet kaupungin merkittävimmistä rakennuksista onkin rakennettu juuri portlandkivestä, esimerkiksi vanha Westminsterin palatsi (1347), Lontoon Tower (1349) ja osittain myös Buckinghamin palatsi (1854). Christopher Wren käytti sitä St. Paulin katedraalissa ja monissa muissa Lontooseen suunnittelemissaan kirkoissa. Myös New Yorkissa sijaitsevan Yhdistyneiden kansakuntien päämajassa on käytetty portlandkiveä.[2]