Nykymaailmassa Poseidonin temppeli (Isthmia) on aihe, joka herättää kiinnostuksen ja huomion kaikenikäisten, kansallisuuksien ja elämäntapojen keskuudessa. Poseidonin temppeli (Isthmia) on onnistunut vangitsemaan miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa joko populaarikulttuurin merkityksen, yhteiskuntavaikutusten tai tieteellisten vaikutusten vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Poseidonin temppeli (Isthmia):n eri puolia analysoimalla sen merkitystä, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Alkuperäistään nykypäivään Poseidonin temppeli (Isthmia) on jättänyt lähtemättömän jäljen historiaan ja tuottaa edelleen keskusteluja, pohdintoja ja löytöjä.
Poseidonin temppeli | |
---|---|
![]() Rekonstruktiopiirros Isthmian arkaaisesta temppelistä. |
|
Sijainti | Isthmía, Loutráki-Perachóra-Ágioi Theódoroi, Korinthia, Peloponnesos, Kreikka |
Koordinaatit | |
Rakennustyyppi | kreikkalainen temppeli |
Valmistumisvuosi | 700 / 450 / 390 eaa. |
Tyylisuunta | doorilainen |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Poseidonin temppeli eli Isthmian temppeli oli antiikin aikainen Poseidonille omistettu kreikkalainen temppeli Isthmiassa Korintin kannaksella Kreikassa.[1][2] Sen arkeologinen kohde sijaitsee Loutráki-Perachóra-Ágioi Theódoroin kunnassa lähellä nykyisiä Kyrás Vrýsin ja Isthmían kyliä.
Temppeli oli keskeisin osa Isthmian Poseidonin pyhäkköaluetta, jolla järjestettiin muun muassa Isthmian kisat. Paikka on ollut kulttikäytössä viimeistään 1100-luvulta eaa. lähtien. Temppeli rakennettiin alun perin arkaaisella kaudella noin vuonna 700 eaa. Se tuhoutui tulipalossa noin vuonna 480–470 eaa. Uusi temppeli rakennettiin noin vuonna 465–450 eaa. Myös se vaurioitui pahoin Spartan hyökkäystä seuranneessa tulipalossa vuonna 390 eaa. Tämän jälkeen se rakennettiin jälleen uudelleen; nykyisin paikalla olevat rauniot ovat tästä rakennusvaiheesta. Koska Korintin kannas oli keskeinen kulkureitti, temppeli kärsi myöhemminkin usein sodista.[1][2][3][4]
Pyhäkköalue hylättiin 300-luvulla jaa. Theodosius II:n aikana 400-luvulla suuri osa temppelin kivistä käytettiin kannaksen yli rakennetun Heksamilion-muurin rakentamiseen.[1][2][3][4]
Temppelin järjestelmälliset arkeologiset kaivaukset suoritettiin vuosina 1959–1967 Oscar Broonerin johdolla. Arkeologisia tutkimuksia pyhäkköalueella oli suoritettu jo vuodesta 1883 lähtien.[3] Kaivauksia ovat suorittaneet Chicagon yliopisto ja Ohion osavaltionyliopisto. Ne jatkuvat edelleen.[4]
Temppeli edusti doorilaista tyyliä. Arkaaisessa temppelissä oli 7 × 19 puista pylvästä. Se oli poikkeuksellisen pitkä leveyteensä nähden. Myöhemmässä temppelissä oli 6 × 13 pylvästä. Temppelissä oli muun muassa Poseidonin ja Amfitriten kulttipatsaat sekä Palaimonin, jonka kunniaksi Isthmian kisat oli perustettu, patsas.[1][5]
Temppelin itäpuolella oli noin 40 metriä pitkä alttari. Pyhäkköalue oli ympäröity temenosmuurilla.[2]