Tämän päivän artikkelissa haluamme sukeltaa Postihallitus:n kiehtovaan maailmaan. Puhummepa sitten historiallisen henkilön elämästä, yhteiskunnallisesta ilmiöstä, ajankohtaisesta aiheesta tai mistä tahansa muusta lukijan kiinnostuksen herättävästä aiheesta, tämän artikkelin tavoitteena on syventyä tärkeimpiin ja valaisevimpiin näkökohtiin. Seuraavilla riveillä tutkimme erilaisia Postihallitus:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Tämä on laaja ja monipuolinen aihe, joten huomion kiinnittäminen jokaiseen yksityiskohtaan on välttämätöntä ymmärtääksesi täysin Postihallitus:n tärkeyden. Tule mukaan tälle löytömatkalle!
Postihallitus oli vuosina 1881–1927 toiminut suomalainen keskusvirasto, joka johti maan postilaitosta. Postihallituksen pääjohtaja (vuoteen 1919 postitirehtööri) oli samalla myös postilaitoksen johtaja.
Suomen postilaitoksen väliaikainen järjestely vahvistettiin 9. syyskuuta 1811, jolloin perustettiin postitirehtöörin virka, ja seuraavana vuonna postitirehtöörinvirasto. Postilaitoksen johto-organisaatio vakinaistettiin 5. lokakuuta 1816 annetulla keisarillisella julistuksella, jolla perustettiin Postijohtokunta. Se korvattiin 15. maaliskuuta 1881 perustamalla Postihallitus. Virasto ja koko postilaitos toimi vuosina 1809–1869 senaatin kansliatoimituskunnan, 1869–1892 siviilitoimituskunnan ja vuodesta 1892 kulkulaitostoimituskunnan alaisena. Vuoden 1890 Postimanifesti määräsi Suomen postilaitoksen Venäjän sisäasiainministeriön posti- ja lennätinlaitoksen valvontaan, mutta käytännössä viraston toiminta Suomessa ei sanottavasti muuttunut.
Postihallitus yhdistettiin kesällä 1927 alkaen Lennätinlaitoksen kanssa uudeksi Posti- ja lennätinhallitukseksi.[1]
Titteli vuoteen 1919 postitirehtööri, vuodesta 1919 pääjohtaja