Postojnanluola

Tässä artikkelissa käsittelemme Postojnanluola-aihetta eri näkökulmista ja lähestymistavoista, jotta voimme tarjota täydellisen ja yksityiskohtaisen näkemyksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään. Analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla, sen kehitystä ajan mittaan ja haasteita, joita se asettaa nyky-yhteiskunnalle. Lisäksi tarkastelemme asiaa koskevia erilaisia ​​mielipiteitä ja näkemyksiä sekä mahdollisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja, joita on ehdotettu asian ratkaisemiseksi. Tällä kattavalla analyysillä pyrimme tarjoamaan lukijoillemme laajan ja rikastuttavan yleiskatsauksen, jonka avulla he ymmärtävät paremmin Postojnanluola:n tärkeyden ja monimutkaisuuden.

Luolan sisäosia.

Postojnanluola[1] (sloveeniksi Postojnska jama) on noin 24 120 metriä pitkä ja 115 metriä syvä karstiluolasysteemi Slovenian länsiosassa Postojnan kunnassa. Se on maan toiseksi pisin luolasysteemi. Luolaston tavanomainen lämpötila on noin kahdeksan celsiusastetta. Siitä noin 5,3 kilometrin osuus on myös turistien vierailtavissa.[2][3][4] Luolien läpi virtaa Pivkajoki.[1] Sinne asennettiin sähkövalaistus vuonna 1884. Luolan pituuden uskottiin olevan noin 20 570 metriä ennen kesäkuuta 2015, jolloin ryhmä luolasukeltajia löysi vedenalaisia käytäviä, joiden yhteispituus oli noin 3,5 kilometriä.[4]

Lähteet

  1. ↑ a b Löytöretki maailman ympäri. Suomentanut Annu James. Weilin+Göös, 1997. ISBN 951-35-5887-8
  2. ↑ Močnik, Blaž: Postojna Cave 'Extended' by 3.5 Kilometres Delo. 16.8.2012. Viitattu 26.7.2020. (sloveeniksi)
  3. ↑ Postojna caves Atlas Obscura. Viitattu 26.7.2020. (englanniksi)
  4. ↑ a b Burger, Boštjan: Postojnska jama cave Burger Landmarks. Viitattu 26.7.2020. (sloveeniksi)

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Postojnanluola.