Poyntingin–Robertsonin ilmiö

Tässä artikkelissa perehdymme Poyntingin–Robertsonin ilmiö:n kiehtovaan maailmaan ja sen vaikutuksiin tämän päivän yhteiskuntaan. Alkuperäistään nykypäivän merkityksellisyyteen asti Poyntingin–Robertsonin ilmiö on ollut tutkijoiden, tutkijoiden ja eri alojen harrastajien tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena. Tämän artikkelin tarkoituksena on analysoida Poyntingin–Robertsonin ilmiö:n vaikutusta jokapäiväisen elämämme eri osa-alueisiin sekä sen roolia kulttuurimme, arvojemme ja uskomuksemme muokkaamisessa. Tieteidenvälisellä lähestymistavalla tutkimme Poyntingin–Robertsonin ilmiö:n monia puolia ja valotamme sen merkitystä ja merkitystä nykyaikaisessa kontekstissa.

Poynting-Robertson-ilmiö on ilmiö, jossa Aurinkoa tai jotain muuta tähteä kiertävä hyvin pieni pölyhiukkanen ajautuu ajan mittaan kiertämäänsä tähteen. Ilmiö on nimetty sen selittäjien John Henry Poyntingin ja Howard Percy Robertsonin mukaan.

Säteily Auringosta (S) ja lämpösäteily hiukkasesta havaitsijan nähtynä ollessa levossa a) suhteessa hiukkaseen ja b) suhteessa Aurinkoon.

Pölyhiukkasta jarruttaa radallaan siitä lähtevä lämpösäteily, jonka suuntaa siirtää hyvin pienen kulman hiukkasen oma rataliike. Epätasainen ulossäteily vaikuttaa rataliikkeeseen rekyylin tavoin. Poynting-Robertsonin ilmiöllä on taipumus ajaa hiukkanen hidasta spiraalia pitkin tähteen ja myös tasoittaa hiukkasen radan soikeutta. Esimerkiksi 1 AU:n päässä Auringosta olevalle yhden mikrometrin (1 µm, miljoonasosa metriä) läpimittaiselle hiukkaselle ajautumisaika Auringon lähelle vie muutama tuhat vuotta. Lähellä Aurinkoa pölyhiukkaset haihtuvat kuumuudessa. Jos hiukkanen on hyvin pieni, esimerkiksi Auringon lähellä alle 0,1 mikrometriä, säteilynpaine estää Poynting-Robertsonin ilmiön.