PrEP

Tässä artikkelissa tutkimme historiaan lähtemättömän jäljen jättäneen PrEP:n kiehtovaa elämää ja työtä. PrEP on ollut ihailun, tutkimuksen ja kiistan kohteena vaatimattomasta alustastaan ​​sen pysyvään vaikutukseen nykymaailmassa. Näillä sivuilla syvennymme hänen perintöönsä, tutkimme hänen vaikutusvaltaansa eri aloilla, hänen rooliaan historian tärkeillä hetkillä ja opetuksia, joita voimme oppia hänen kokemuksestaan. Valmistaudu jännittävälle matkalle PrEP:n elämän ja panoksen läpi ja selvitä, miksi hänen tarinansa resonoi edelleen sydämessämme ja mielessämme.

HIV:n torjuntaan käytettäviä Truvada -lääketabletteja.
HIV:n torjuntaan käytetyn PrEP-lääkityksen lupaprosessit eri valtioissa. Tilanne vuodelta 2017.
  Hyväksytty
  Selvitys suunniteltu tai käynnissä
  Selvitys päättynyt
  Selvitystä ei suunnitteilla
  Ei tietoa
Yhdistyneessä kuningaskunnassa vain Skotlanti on hyväksynyt käytön.

PrEP (pre-exposure prophylaxis, altistusta edeltävä estohoito)[1] tarkoittaa lääkkeiden käyttämistä tartuntaa ennaltaehkäisevänä lääkehoitona. Yleensä menetelmällä tarkoitetaan ennen mahdollista altistumista HI-virukselle otettavaa ennaltaehkäisevää lääkitystä, jonka tarkoituksena on estää HIV:n tarttuminen. Ih­minen, jol­la ei ole tar­tuntaa, käyt­tää anti­ret­ro­vi­raa­lisia HIV-lääk­keitä säännöl­li­sesti oman tartun­ta­ris­kinsä pienen­tä­mi­seksi jo en­nen tilanteita, joissa voi altistua HIV-tartunnalle.[2]

Ensimmäisiä lääkkeitä, jotka hyväksyttiin HIV-tartunnan ennaltaehkäisyyn, oli emtrisitabiiniä ja tenofoviiriä sisältävä Truvada. Sen on hyväksynyt muun muassa Yhdysvaltain lääkeviranomainen (FDA). Suomessa myydään alkuperäistuotetta ja toukokuusta 2019 alkaen myös rinnakkaisvalmisteita.[3] Ennen tätä rinnakkaisvalmisteita saattoi Suomeen tilata muualta Euroopan unionista tai Euroopan talousalueelta lääkärin antamalla eurooppalaisella lääkemääräyksellä.[4]

Kaikissa ryhmissä päivittäinen HIV-tartuntaa estävä lääkitys on mahdollinen. Päivittäinen lääkitys suojaa riippumatta riskialttiin seksuaalisen kanssakäymisen yleisyydestä. Lisäksi miehillä, jotka harrastavat seksiä miesten kanssa on varmuudella havaittu lääkityksen toimivan myös käytettynä tarpeen mukaisesti. Tällöin lääkettä otetaan kaksi tablettia 2–24 tuntia ennen seksiyhteyttä, yksi tabletti päivittäin niin kauan kuin kontakteja on, ja vielä yksi tabletti päivässä kahden päivän ajan kontaktien päättymisen jälkeen. HIV-ehkäisyyn tarkoitettu PrEP-lääkitys ei suojaa muilta sairauksilta, joten kondomin käyttö on suositeltavaa.[4]

Maailman terveysjärjestö ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus suosittelevat PrEP:in käyttöä riskiryhmille. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan riskiryhmiä ovat miesten välistä seksiä harrastavat miehet, pistämällä huumeita käyttävät, vangit, seksityöläiset sekä eräät maahanmuuttajat ja matkailijat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeen mukaan hoidosta päättää lääkäri. Kohteena kyseisen ohjeen mukaan ovat erityisesti miesten välistä seksiä harrastavat miehet, koska heillä lääkityksen toimivuudesta on kiistatonta näyttöä, mutta myös muille riskiryhmille voidaan määrätä lääkitys.[4] Suomessa PrEP-lääkitys on 1. heinäkuuta 2021 alkaen ollut ilmaista.

PrEP:iä ei käytetä tartunnan jälkihoitoon. HIV:n jälkihoitoon käytetään PEP-lääkitystä, joka saattaa estää tartunnan, jos se hoito aloitetaan suositellun 72 tunnin sisällä. Suomessa PEP-lääkityksen voi saada sairaalasta.[5]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Truvada, INN-Emtricitabine/Tenofovir Disoproxil – Liite 1, valmisteyhteenveto (PDF) (Sivu 2.) Euroopan lääkevirasto. Arkistoitu 20.2.2017. Viitattu 19.2.2017.
  2. ↑ USA:ssa suositus HIV:n suoja­lää­ki­tyk­sestä Lääkärilehti. 20.5.2014. Viitattu 19.2.2017.
  3. ↑ PrEP Miesten Kesken. Arkistoitu 31.7.2019. Viitattu 31.7.2019.
  4. ↑ a b c Hiltunen-Back, Eija; Brummer-Korvenkontio, Henrikki; Kauppinen, Jaana; Keronen, Jukka; Pasanen, Sini; Ristola, Matti; Sutinen, Jussi: Uutta hivin ehkäisyssä : Hiv-altistusta edeltävä lääkehoito, prep. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2019. Verkkoversio (pdf) Viitattu 31.7.2019.
  5. ↑ HIV-altistuneen lääkkeellinen estohoito ei-ammatillisen altistustapahtuman jälkeen (nPEP) Hyks-instituutti. Arkistoitu 31.7.2019. Viitattu 31.7.2019.

Aiheesta muualla