Priamos

Tämänpäiväisessä artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Priamos, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta. Priamos, joko henkilökohtaisella, sosiaalisella tai ammatillisella tasolla, vaikuttaa merkittävästi elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme Priamos:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutuksia, haasteita ja mahdollisia ratkaisuja. Lisäksi tutkimme, miten Priamos on kehittynyt ajan myötä ja miten se on merkityksellistä nykyään. Kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Priamos:tä ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme. Liity kanssamme tälle matkalle saadaksesi lisää tietoa Priamos:stä ja sen merkityksestä nykyisessä todellisuudessamme!

Neoptolemos surmaa Priamoksen. Yksityiskohta Vulcista löydetystä attikalaisesta mustakuviotekniikalla koristellusta amforasta, n. 520–510 eaa.

Priamos (m.kreik. Πρίαμος, lat. Priamus) on kreikkalaisessa mytologiassa Troijan hallitsija ja Laomedonin nuorin poika.

Priamoksella oli useita vaimoja ja kymmeniä lapsia. Hänen ensimmäinen vaimonsa Arisbe synnytti hänelle Aisakoksen. Priamos erosi hänestä myöhemmin voidakseen mennä naimisiin Hekaben kanssa. Heidän vanhimman poikansa Hektorin oli määrä seurata isäänsä Troijan hallitsijana, mutta heidän toisen poikansa, Pariin, aikaansaama Troijan sota johti hänen kuolemaansa ja kaupungin tuhoon. Priamoksella kerrottiin olleen 50 poikaa ja useita tyttäriä, heidän joukossaan Helenos, Kassandra, Ilione, Deifobos, Troilos, Polites, Kreusa, Laodike, Polyksene ja Polydoros, Priamoksen nuorin poika.

Priamosta kutsuttiin alun perin Podarkeeksi. Hän vaihtoi nimensä sen jälkeen, kun hänen sisarensa Hesione osti hänen henkensä kultaisella huivilla Herakleelta.[1]

Troijan sodan aikana Priamos oli jo iäkäs mies. Kun Akhilleus oli surmannut Hektorin ja kieltäytyi luovuttamasta ruumista takaisin troijalaisille, Priamos saapui hänen luokseen pyytämään poikansa ruumista kyynelsilmin. Akhilleus ei pelkästään suostunut pyyntöön, vaan lupasi sotatoimien taukoavan yhdeksitoista päiväksi, jotta Hektor saataisiin haudattua asiaankuuluvin menoin.[2]

Homeros ei mainitse mitään Priamoksen kohtalosta, mutta myöhemmässä kirjallisuudessa Akhilleuksen poika Neoptolemos surmasi raa'asti Priamoksen Zeuksen alttarille.[3][4] Kuolinkohtaus on kuvattu myös Shakespearen Hamletissa.

Lähteet

  1. ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.6.4 (engl. käännös).
  2. ↑ Homeros: Ilias xxiv (engl. käännös).
  3. ↑ Pausanias: Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 4.17.4 (engl. käännös).
  4. ↑ Vergilius: Aeneid ii.526–558 (engl. käännös).