Tässä artikkelissa tutkimme Progg:n kiehtovaa maailmaa ja kaikkea, mitä sillä on tarjottavanaan. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan, eri alojen sovellusten kautta, Progg on ollut kiinnostuksen ja tutkimuksen kohde jo pitkään. Seuraavilla sivuilla analysoimme perusteellisesti kaikkia Progg:een liittyviä näkökohtia ja tarjoamme täydellisen ja yksityiskohtaisen näkemyksen, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää sen tärkeyttä ja vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme. Liity meihin tälle Progg-kiertueelle ja tutustu kaikkeen, mitä tällä teemalla on tarjota.
Progg (den progressiva musikrörelsen, suom. edistyksellinen musiikkiliike)[1] oli Ruotsissa 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla vaikuttanut vasemmistolainen kulttuuriliike. Erityisesti sanalla voidaan viitata tuona aikana julkaistuun poliittisesti kantaa ottavaan musiikkiin. Tunnettuja progg-yhtyeitä olivat muun muassa Blå Tåget, Kebnekajse, Nationalteatern, Samla Mammas Manna, Hoola Bandoola Band ja Träd, Gräs och Stenar. Proggia ei tule sekoittaa progressiiviseen rockiin, vaikka jotkin progg-yhtyeet sitä soittivatkin.[2][3] Liike vastusti kaupallisuutta, isoja levy-yhtiöitä, musiikin massakuluttamista, hittilistoja, kepeitä iskelmäsanoituksia ja usein ruotsalaista sosiaalidemokratiaa.[1]
Tukholman vuoden 1975 Euroviisujen aikaan liike järjesti Vaihtoehtofestivaali-nimisiä musiikkitapahtumia ympäri Ruotsia. Viisupäivänä liike organisoi Tukholmassa kaupallisuuden vastaisen mielenosoituksen ja telttakonsertin. Ruotsin television ykköskanava näytti Euroviisut, kakkoskanava samanaikaisesti ohjelmaa Vaihtoehtofestivaaleilta.[1]