Prospero X-3

Aina on sanottu, että Prospero X-3 on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Vuosikymmenten ajan Prospero X-3 on ollut keskustelun, tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena, ja sen merkitys on vain kasvanut ajan myötä. Asiantuntijat ja tavalliset ihmiset ovat ilmaisseet mielipiteensä Prospero X-3:stä, ja näkökulmat siihen ovat monipuolisia ja monimutkaisia. Tässä artikkelissa tutkimme tätä kiehtovaa aihetta yksityiskohtaisesti, analysoimme sen eri puolia, sen vaikutusta jokapäiväiseen elämään ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Valmistaudu uppoutumaan Prospero X-3:n jännittävään maailmaan ja tutustumaan kaikkeen, mitä sillä on tarjottavanaan.

Prospero X-3 -satelliitti Science Museumissa, Lontoossa. Tämä satelliitti rakennettiin varalle mutta sitä ei koskaan tarvittu.[1]

Prospero X-3 oli ensimmäinen satelliitti, jonka Yhdistyneen kuningaskunnan asevoimat rakensivat ja laukaisivat omalla raketillaan. Tämä teki Britanniasta kuudennen avaruusvaltion. Prospero X-3 laukaistiin 28. lokakuuta 1971 Woomerasta, Australiasta, Black Arrow -raketilla.[2][3]

Satelliitti painoi 66 kg[2] eli se oli mikrosatelliitti aikana, jolloin suuremmat avaruusvaltiot tekivät jo useiden tuhansien kilogrammojen painoisia satelliitteja. Satelliitin ainoa hyötykuorma oli sarja teknologisia kokeita. Sillä testattiin muun muassa aurinkokennoja, telemetriaan ja virtalaitteisiin tarvittavia tekniikoita. Lisäksi testattiin mikrometeoroidi -ilmaisinta.[1][4] Satelliitissa on muistina magneettinauhuri, joka hajosi kahden vuoden ja noin 730 nauhoituksen jälkeen.[5]

Satelliitin kiertorata on matala mutta elliptinen: perigeum 531 kilometriä, apogeum 1 403 kilometriä ja inklinaatio 82°.[1] Periodi on 103,57 minuuttia.[6] Harrastajat pystyivät seuraamaan Prosperoa vielä vuosia sen jälkeen kun se oli poistettu käytöstä vuonna 1996.[3] Vuonna 2000 Royal Aircraft Establishment (RAE) Lashamissa lopetti Prosperon seuraamisen ja sen seurantalaitteet sammutettiin,[4] mutta ainakin vuoteen 2004 asti sitä kuuli taajuudella 137,560 MHz. Sen arvioidaan pysyvän kiertoradallaan vuoteen 2070 asti.[3]

Lähteet

  1. ↑ a b c Krebs, Gunter Dirk: Prospero (X 3) Gunter's Space Page. 11.12.2017. Viitattu 25.8.2018.
  2. ↑ a b NSSDCA/COSPAR ID: 1971-093A NASA. Arkistoitu 13.12.2012. Viitattu 25.08.2018.
  3. ↑ a b c Dickinson, David: Hunting Prospero Universe Today. 28.10.2015. Viitattu 25.8.2018.
  4. ↑ a b Green, Lucie: Britain in Space: Prospero, The One and Only. Sky at Night Magazine, lokakuu 2011, s. 65–70. skyatnightmagazine.com. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.8.2018. (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Sweeting, Martin N.: Modern Small Satellites – Changing the Economics of Space. Proceedings of the IEEE, maaliskuu 2018, 106. vsk, nro 3. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.8.2018.
  6. ↑ Prospero (X3) Amateur Radio – PEØSAT. Viitattu 25.8.2018.

Aiheesta muualla