Nykymaailmassa Protokolla (tietoliikenne):stä on tullut erittäin tärkeä ja merkityksellinen aihe. Sen vaikutus kattaa eri aloja ja sektoreita taloudesta politiikkaan, teknologian ja yhteiskunnan kautta yleensä. Kiinnostus Protokolla (tietoliikenne):tä kohtaan on lisääntynyt viime vuosina, mikä on herättänyt uteliaisuuden ja huomion monissa ihmisissä. On tärkeää ymmärtää ja analysoida perusteellisesti kaikki Protokolla (tietoliikenne):een liittyvä, sen alkuperä, kehitys, vaikutukset ja mahdolliset tulevaisuuden haasteet. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti tätä kiehtovaa aihetta tavoitteenaan tarjota täydellinen ja ajantasainen yleiskatsaus Protokolla (tietoliikenne):stä, jotta lukijat voivat laajentaa tietämystään ja ymmärtää paremmin tämän ilmiön tärkeyttä nykyään.
Protokolla eli yhteyskäytäntö on käytäntö tai standardi, joka määrittelee tai mahdollistaa laitteiden tai ohjelmien väliset yhteydet ja tiedonsiirron. Protokolla on tietoliikenteessä joukko sääntöjä tiedon muodolle ja käsittelylle. Erilaiset eri tavoin toteutetut ohjelmistot ja laitteet voivat keskustella keskenään kun ne tuntevat yhteiset protokollat.[1]
Tiedonsiirrossa toinen osapuoli lähettää viestin toiselle, tämä reagoi siihen ja mahdollisesti vastaa toisella viestillä protokollan mukaisesti. Abstraktimmin tämä voidaan nähdä tietokoneissa olevan tilakoneen tilan vaihtoina toisen koneen viestien perusteella.
Protokollat voivat olla suunniteltu itsenäisesti käytettäväksi tai kerroksittain kapseloimalla. Esimerkiksi käyttäytymisen Internet-tietoverkossa määrittelee TCP/IP-protokollaperhe.
Termiä kättely käytetään yksinkertaisesta protokollasta, jossa toinen tietokone ehdottaa jotain ja lopputuloksena tietokoneet sopivat yhteisen lopputuloksen.