Nykymaailmassa Psykoakustiikka:stä on tullut yhä enemmän monenlaisia ihmisiä kiinnostava aihe. Alan asiantuntijoista amatööreihin Psykoakustiikka on herättänyt monien huomion ja vakiinnuttanut asemansa tärkeänä ja väistämättömänä aiheena eri elämänaloilla. Psykoakustiikka on herättänyt jatkuvaa keskustelua ja motivoinut asiantuntijoita syventymään tutkimukseensa yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai jokapäiväiseen elämään kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Psykoakustiikka:n eri puolia ja keskustelemme sen tärkeydestä nykyisessä kontekstissa.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Psykoakustiikka tutkii kuuloa psykofyysisillä kokeilla. Psykoakustiikassa tutkitaan äänen aiheuttamaa vastetta kuulossa epäsuorasti havainnoimalla eikä suorilla fysiologisilla mittauksilla. Psykoakustiikan avulla on löydetty monia lainalaisuuksia ja koneistoja, joilla kuulo toimii, mutta se ei selvitä kovin matalalla tasolla kuulon toimintaa. Kuulo on kuitenkin niin monimutkainen asia, että psykoakustiikan avulla saadaan tärkeitä tuloksia, joita voidaan soveltaa monilla eri aloilla (esimerkiksi äänenpakkaus) – fysiologisella tasolla vastaavanlaajuisten tulosten saaminen ei ole vielä mahdollista, koska aivojen toimintaa ei tunneta riittävän hyvin. Fysiologinen tutkimus kuitenkin täydentää ja varmentaa tiettyjä havaintoja psykoakustiikassa.
Psykoakustisia käsitteitä ovat muun muassa peittoilmiö[1], äänekkyys[1], äänekkyystaso[1], äänenkorkeus[1], aistittu dissonanssi ja äänenväri[1].