Puhdasoppisuuden aika Suomessa

Tässä artikkelissa perehdymme Puhdasoppisuuden aika Suomessa:n jännittävään maailmaan. Sen alkuperästä sen merkitykseen nyky-yhteiskunnassa tutkimme kaikkia tähän Puhdasoppisuuden aika Suomessa:een liittyviä olennaisia ​​näkökohtia. Analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla, sen mahdollisia vaikutuksia ja roolia ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Lisäksi tarkastelemme Puhdasoppisuuden aika Suomessa:n tulevaisuudennäkymiä ja sitä, miten se vaikuttaa tapaamme elää, työskennellä ja olla tekemisissä. Koko tämän tutkimuksen aikana löydämme Puhdasoppisuuden aika Suomessa:n merkityksen nykymaailmassa ja sen kehityksen ajan myötä.

 Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
Tarkennus: Tarkistettava julkaistiedot ja muotoiltava

Puhdasoppisuuden aika tarkoittaa Suomen historiassa aikakautta, jonka uskonnollista elämää leimasi tiukka evankelis-luterilainen puhdasoppisuus eli ortodoksia. Puhdasoppisuus muotoutui 1500-luvun jälkipuoliskolta lähtien ja kasvoi huippuunsa 1600-luvulla. Puhdasoppisuuteen liittyi entistä tiukempi väestön uskonnollinen ja moraalinen yhdenmukaistaminen ja kurinpito sekä kansanuskon vastainen toiminta. 1700-luvun kuluessa puhdasoppisuuden vaikutus kirkossa alkoi hitaasti lieventyä valistusaatteiden vaikutuksesta.

Puhdasoppisuuden aikana kiinnitettiin erityistä huomiota väestön lukutaitoon ja kansanopetukseen. Tavoitteena oli, että jokainen alamainen olisi kykenevä omaksumaan oikean uskon lukutaidon kautta. Valtio myönsi kirkolle veronkanto-oikeuden ja näiden varojen turvin kirkko pystyi toteuttamaan kansanvalistustehtävää aikaisempaa tehokkaammin. Näiden toimien vaikutuksesta lukutaito alkoi 1600-luvulla yleistyä Suomessa.[1]

Kansanopetuksen tarpeisiin piti kehittää myös pappiskoulutusta. Tätä varten Turkuun perustettiin piispa Isaacus Rothoviuksen aloitteesta maan ensimmäinen yliopisto Turun akatemia. Lukutaidon yleistyessä myös suomenkielistä kirjallisuutta ryhdyttiin julkaisemaan ja ensimmäinen suomenkielinen Raamattu, Biblia, ilmestyi vuonna 1642.[1][2]

Puhdasoppisuus ja esivalta

Ruotsin valtakunnassa otettiin yleisen eurooppalaisen käytännön mukaisesti vuonna 1608 käyttöön niin sanottu "Mooseksen laki", joskin siihen oli viitattu jo Kustaa Vaasan aikana 1530-luvulla. Mooseksen lain mukaan muun muassa jumalanpilkasta, kiroilusta, vanhempiaan vastaan rikkomisesta, väärästä valasta, taposta, koron kiskonnasta, väärästä todistuksesta ja useista seksuaalirikoksista voitiin tuomita kuolemaan. Myös noituus ja taikuus oli kiellettyä ja noitaoikeudenkäynneissä vedottiin usein raamatunlauseisiin. [3] Lakia ei noudatettu sanatarkasti, vaan usein kuolemantuomio muutettiin lievemmäksi. Oikeus tuomioiden lieventämiseen oli ensin vain kuninkaalla, sittemmin hovioikeuksilla. On epäilty oliko laki tarkoitettukaan kirjaimellisesti noudatettavaksi, vai oliko kyseessä pelote. Kansalaiset eivät tienneet kenet esivalta eli viime kädessä kuningas armahtaisi. [4] Puhdasoppisuuden aikana voidaan katsoa esivallan roolin olleen alistava siten, että vallan haltijat katsoivat tietävänsä paremman kristillisen elämäntavan kuin se, mitä alamaiset olivat valmiita hyväksymään ja mihin he olivat osin vuosisataisten perinteiden myötä tottuneet.[5]

Noitavainot

Pääartikkeli: Noitavainot Ruotsin valtakunnassa

Noitavainot Ruotsissa sijoittuvat pääsääntöisesti 1660–1680-lukuihin, kun keskieurooppalaiset uudet noitasapattiteoriat levisivät maahan Saksasta ja Virosta.[6] Ruotsin valtakunnassa ei ollut kirkollista inkvisitiota ja noitaoikeudenkäynnit käytiin tavallisen maallisen oikeuslaitoksen kautta. Syytettyjen kidutus oli valtakunnan lain vastaista ja sitä käytettiinkin vain harvinaisissa poikkeustapauksissa.

Puhdasoppisuuden aikana keskitetyn hallinnon tehostumisen ja sosiaalisten ristiriitojen lisääntymisen myötä myös noitaoikeudenkäynnit maassa yleistyivät. Noitia ilmiantoivat useimmiten naapurit tai vihamiehet. Suurin osa noituudesta syytetyistä vapautettiin syytteestä ja noin 1500:sta käräjille joutuneesta noin 140 katsottiin syyllisiksi. Noitaoikeudenkäynnit vähenivät ja lopulta loppuivat kokonaan 1700-luvun aikana.[1]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c Puhdasoppisuus 1600-luvulla (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Marko Nenonen ja Timo Kervinen NOITAVAINOJEN JA MAGIAN HISTORIAA VUOSILUKUINA (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ JUMALAN LAKI ASTUU VOIMAAN (Arkistoitu – Internet Archive) "Mooseksen laki tuli voimaan myös Ruotsin valtakunnassa. Jo 1530-luvulla Kustaa Vaasan aikana viitattiin Jumalan lakiin...Oikeusohjeiksi Mooseksen laki tuli Ruotsissa vuonna 1608. Raamatun lauseet säilyivät oikeusohjeena vuoden 1734 valtakunnan lakiin saakka."
  4. ↑ JUMALAN LAKI ASTUU VOIMAAN (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Marko Nenonen, Timo Kervinen: Synnin palkka on kuolema s. 240, Otava 1994, Helsinki
  6. ↑ Nenonen, Marko & Kervinen, Timo, NOITAVAINOT POHJOIS-EUROOPASSA. (www.chronicon.com/noita) (Arkistoitu – Internet Archive) "Ruotsissa suuret vainot puhkesivat vasta 1668, aikana jolloin ne monissa maissa olivat jo hiipumaan päin.", Marko Nenonen: Witchcraft, Magic and Witch Trials in rural Lower Satakunta, Northern Ostrobothnia and Viipuri Karelia, 1620-1700. (Arkistoitu – Internet Archive) "The greatest number of legal proceedings were in the 1670s and 1680s..All in all the majority of sentences passed in trials for witchcraft and magic were for benevolent magic within a short period, the 1670s and 1680s." Nenonen, Marko & Kervinen, Timo, Finnish Witch Trials in Synopsis. (www.chronicon.com/noita) 15.5.2001. (Arkistoitu – Internet Archive) "Even though the Finnish witch trials followed clearly the western European pattern only in the 1670s and 1680s, we would like to state, that contrary to belief, the witch trials in Finland in general did not differ very much from those in other countries."