Puhelinvastaaja
Nykymaailmassa Puhelinvastaaja on ongelma, joka kasvaa jatkuvasti yhteiskunnassa. Puhelinvastaaja on pitkään herättänyt kaiken ikäisten ja kulttuuritaustaisten ihmisten kiinnostuksen. Olipa kyseessä vaikuttava teknologinen kehitys, kiistanalainen poliittinen päätös tai innovatiiviset taiteelliset ehdotukset, Puhelinvastaaja ei lakkaa yllättämästä ja herättämään keskustelua. Vuosien varrella Puhelinvastaaja on ollut toistuva aihe tiedotusvälineissä ja se on herättänyt kiinnostusta eri alojen tutkijoissa ja akateemikoissa. Tässä artikkelissa tutkimme Puhelinvastaaja:n eri puolia analysoimalla sen vaikutusta tänään ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa.
Puhelinvastaaja on puhelimeen kytkettävä laite, johon tallennettu viesti toistetaan tuohon puhelinnumeroon soittavalle,[1] mikäli kukaan ei vastaa puhelimeen. Yleensä soittaja voi myös tallentaa siihen oman vastausviestinsä, jonka puhelimen omistaja voi myöhemmin kuunnella.
Vastaajatoiminto voidaan toteuttaa myös operaattorien palveluna, jolloin erillistä laitetta ei tarvita puhelinkoneen yhteydessä. Puhelinyhtiöiden vastaajapalvelu on ollut käytössä jo lankapuhelimien aikaan.
Historiaa
Ensimmäinen kaupallinen puhelinvastaaja tuli markkinoille Yhdysvalloissa 1949. Laitteen nimi oli Tel-Magnet. Se soitti viestin puhelimeen soittavalle ja nauhoitti soittajan viestin magneettinauhalle. Laite maksoi 200 dollaria, mutta se ei ollut kaupallinen menestys. Ensimmäinen menestynyt puhelinvastaaja oli Ansafone, jonka kehitti Phonetel-yrityksessä työskennellyt Kazuo Hashimoto. Yritys alkoi myydä laitettaan Yhdysvalloissa vuonna 1960.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Suomisanakirja suomisanakirja.fi. Viitattu 4.5.2013.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta puhelinvastaajat Wikimedia Commonsissa
