Puhuva vaakuna

Nykymaailmassa Puhuva vaakuna:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Puhuva vaakuna on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion riippumatta siitä, onko se vaikutus yhteiskuntaan, historiallinen merkitys tai sen vaikutukset tulevaisuuteen. Koska kiinnostus tätä aihetta kohtaan kasvaa jatkuvasti, on ratkaisevan tärkeää ymmärtää paremmin sen merkitys ja seuraukset, sillä tällä voi olla merkittävä vaikutus jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Puhuva vaakuna:n eri puolia ja sen vaikutusta eri aloilla kulttuurista talouteen. Tavoitteena on tarjota kattava ja tietoinen näkemys tästä nykyään niin tärkeästä aiheesta.

Seinäjoen vaakuna
Seinäjoen vaakuna on puhuva vaakuna. Ylhäällä näkyvä tiiliseinä edustaa nimen alkuosaa ”seinä” ja lainehtiva vesi loppuosaa ”joki”.
Jyväskylän maalaiskunnan vaakuna
Jyväskylän maalaiskunnan vaakuna (1954–2008) on osittain puhuva vaakuna. Viljantähkät jyvineen viittaavat paikan nimeen ja hammasrattaan puolikas teollisuuteen.

Puhuvaksi vaakunaksi kutsutaan vaakunaa, jonka tunnuskuvio kuvaa vaakunan omistajan nimeä. Esimerkiksi tasavallan presidentti Mauno Koiviston vaakunassa[1] koivunlehtiässäkoro viittaa sukunimeen Koivisto.

Lähteet

  1. ↑ 001 KOIVISTO Mauno Henrik (Vaakunarekisteri) Suomen Heraldinen Seura. Viitattu 22.8.2013.

Aiheesta muualla