Tässä artikkelissa perehdymme Pumppu:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen monia puolia, sen vaikutusta yhteiskuntaan, sen kehitystä ajan mittaan ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Alkuperäistään nykypäivään Pumppu on ollut perustavanlaatuinen rooli useilla alueilla ja se on synnyttänyt keskustelua, pohdintaa ja tunteita sen kokeneiden keskuudessa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tarkastelemme sen vaikutusta eri kulttuureihin, sen merkitystä historiassa ja sen heijastusta tulevaisuuteen. Ei ole väliä onko Pumppu henkilö, aihe, päivämäärä vai mikä tahansa muu elementti, koska sen merkitys ylittää rajat ja avaa loputtomasti mahdollisuuksia ymmärtää sen olemusta ja sen vaikutusta ympäröivään maailmaan.
Pumppu on fluidien, kuten nesteiden, kaasujen ja lietteiden siirtämiseen tarkoitettu laite. Erityisesti kaasun paineen nostamiseen tarkoitetut laitteet ovat kompressoreja. Kaikki pumput lisäävät pumppaamaansa aineeseen energiaa.
Ionipumppu on biologiassa solun mekamismi ionien siirtämiseen.
Nostopumpussa mäntä imee ja nostaa nesteen kohotessaan ja männän paluuliikkeen aikana neste tunkeutuu sylinterissä männän alapuolelta sen yläpuolelle. Imu- ja painepumpussa mäntä vuoroin suurentaa ja vuoroin pienentää sylinterin tilavuutta edellisellä liikkeellään imien nestettä ja jälkimmäisellä puristaen sitä paineputkeen. Kaksitoimisessa imu- ja painepumpussa sylinterin tilavuus suurenee toisella ja pienenee toisella puolen mäntää.
Erotuspumpussa mäntä liikkuu kahdessa sylinterissä toisessa suurempi- toisessa pienempiläpimittaisena; täten syntyy painejohdossa puristus männän liikkuessa kumpaankin suuntaan.
Siipimäntäpumpussa mäntä on korvattu siivillä, jotka liikkuvat edestakaisin sylinterissä sen akselin ympäri. Männän edestakaisesta liikkeestä aiheutuvan paineen vaihtelun tasaamiseksi voidaan yhdistää useita pieniä sylintereitä, jotka saavat liikkeensä samasta käyttöakselista
Kaikissa mäntäpumpuissa imun ja paineen jako eri putkiin tapahtuu venttiilien avulla; nämä ovat joko lautasventtiilejä, palloventtiilejä, kerrosventtiilejä, kumisia läppäventtiilejä tai takaiskuventtilejä.
Kotelopumpuissa männän korvaavat jatkuvasti pyörivät osat. Epäkeskopumpussa epäkeskisen akselin mukana pyörivä siivet. Hammaspyöräpumpuissa hammaspyörät, joiden hammasvälit kuljettavat nesteen mukanaan. Näissä pumpuissa ei tarvita venttiileitä.
Keskipakoispumpuissa nopeasti pyörivät siivet panevat nesteen pyörimisliikkeeseen. Keskeiskiihtyvyyden vaikutuksesta neste syöksyy ulos pumpun kehällä olevasta aukosta jolloin pyörän navan tienoilla syntyy imu.
Korkeapainekeskipakoispumpuissa on pyörän ympärillä johtosiivet. Pumpun käyttövoimana on vesi- tai höyrysuihku. Niiden toiminta perustuu siihen, että virtaavan veden paine putken ohuessa osassa on pienempi kuin sen avarissa osissa.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |