Punahomeet

Alla olevassa artikkelissa tutkimme Punahomeet:tä yksityiskohtaisesti ja käsittelemme eri näkökohtia, joiden avulla voimme ymmärtää sen tärkeyden ja merkityksen nykyään. Analysoimme tätä aihetta perusteellisesti sen alkuperästä sen vaikutuksiin yhteiskuntaan, sen sovellusten ja mahdollisten tulevaisuuden vaikutusten kautta. Eri näkökulmien ja lähestymistapojen kautta yritämme valaista Punahomeet:tä tavoitteena tarjota täydellinen ja syvällinen näkemys, jonka avulla lukija voi hankkia siitä vankkaa tietoa.

Fusarium
Fusarium verticillioides
Fusarium verticillioides
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kotelosienet Ascomycota
Luokka: Sordariomycetes
Lahko: Hypocreales
Heimo: Nectriaceae
Suku: Punahomeet Fusarium
Link[1]
Katso myös

  Punahomeet Commonsissa

Punahomeet (Fusarium) on homesienisuku, jota esiintyy yleisesti lauhkealla ilmastovyöhykkeellä. Fusarium-homeet eli punahomeet ovat erityisesti viljahomeita, joita esiintyy niin raakaviljassa kuin viljatuotteissakin, erityisesti kaurassa. Fusarium-home on yhdistetty myös kosteusvaurioituneisiin rakennuksiin: sitä voidaan siis pitää rakennuksen kosteusvauriota indikoivana mikrobina. Fusarium-sukuun kuuluu useita homelajeja, jotka aiheuttavat erilaisia kasvitauteja. Viljoilla ne aiheuttavat juuristo- ja tyvitauteja sekä tähkäviotusta. Joillakin niistä, kuten vehnän tähkätaudilla [2] ja banaanien Panamataudilla [3] on ollut lähes tuhoisat taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset maanviljelijöille ja yhteisöille, jotka ovat riippuvaisia heidän sadostaan. Monet punahomelajit kykenevät tuottamaan aineenvaihdunnassaan mykotoksiineja eli homemyrkkyjä. Maailman mittakaavalla mykotoksiineja pidetään merkittävänä tuotantoeläinten terveyteen ja tuottavuuteen vaikuttavana tekijänä[4]. Punahomeen torjuntaan käytetään protiokonatsolia sisältävää, Proline-merkkistä torjunta-ainetta.[5]

Fusarium venenatum -lajia kasvatetaan ihmisravinnoksi lihan korvikkeeksi ja sitä markkinoidaan nimellä Quorn.

Fusarium-toksiinit

Fusarium-toksiinit ovat ryhmä myrkkyaineita, joita tuottavat viljoissa esiintyvät Fusarium-homeet. Fusarium-toksiineihin kuuluvat muun muassa diasetoksiskirpenoli, deoksinivalenoli, nivalenoli sekä T-2 ja HT-2, jotka kuuluvat trikotekeeneihin sekä zearalenoni, joka on kemialliselta rakenteeltaan laktoni. EU-lainsäädännössä on määritetty enimmäispitoisuusrajat edellä mainituille mykotoksiineille.[6]

Useimpien Fusarium-toksiinien pitkäaikaisen altistumisen terveysvaikutuksia ei vielä tunneta. Tiedetään kuitenkin, että altistuminen heikentää ainakin immuunijärjestelmän toimintaa. Akuuteissa myrkytystapauksissa oireita ovat esimerkiksi pahoinvointi, oksentelu ja vatsakivut.

Evira, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus sekä Kansanterveyslaitos (nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ovat yhteistyössä arvioineet suomalaisten altistumista Fusarium-toksiineille. Saannit ovat osoittautuneet alle siedettävän päivittäisen enimmäissaantimäärän lukuun ottamatta T-2- ja HT-2-toksiineja. Näitä voivat kauran suurkuluttajat teoriassa saada raakaviljasta liikaa.[7]

Viljojen toksiinipitoisuudet vaihtelevat vuosittain erityisesti satokauden sään perusteella. Sateisuus lisää tartuntojen määrää ja korkeat lämpötilat suosivat toksiininmuodostusta [8]. Toisaalta kuivuus ja lämpö suosivat T-2- ja HT-2-toksiineja muodostavia Fusarium-lajeja. Esimerkiksi Fusarium culmorum ja Fusarium graminearum viihtyvät lämpimässä. Kuitenkin viljan lajittelulla ja kuorinnalla voidaan vähentää toksiinien määrää merkittävästi.

Lajeja

Lähteet

  1. ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 24.4.2009.
  2. ↑ APS Journals apsjournals.apsnet.org. Viitattu 12.12.2018.
  3. ↑ APS Journals apsjournals.apsnet.org. Viitattu 12.12.2018.
  4. ↑ A review of worldwide contamination of cereal grains and animal feed with Fusarium mycotoxins. Animal Feed Science and Technology, 31.3.1999, nro 1-2, s. 21–37. doi:10.1016/S0377-8401(98)00278-8 ISSN 0377-8401 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  5. ↑ MMM:n julkaisu, vilja-alan yhteistyöryhmä
  6. ↑ Eriksen & al.; Fusarium toxins in cereals – a risk assessment. Nordic Council of Ministers 1998, Tema Nord, 502, Copenhagen, Denmark
  7. ↑ T. Rautala ym.: Fusarium-toksiinit - saanti viljasta ja viljatuotteista aikuisilla Suomessa (Arkistoitu – Internet Archive). Eviran tutkimuksia 5/2008. ISBN 978-952-225-017-9.
  8. ↑ Fusarium-toksiinit: saanti viljasta ja viljatuotteista aikuisilla Suomessa Evira. Viitattu 13.12.2018.

Aiheesta muualla