Punarintatilapia
Nykyään Punarintatilapia on aihe, joka on saanut suurta merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Teknologian ja globalisaation kehittyessä Punarintatilapia:stä on tullut perustekijä jokapäiväisessä elämässämme. Politiikasta populaarikulttuuriin Punarintatilapia on vaikuttanut merkittävästi eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Punarintatilapia:n merkitystä ja vaikutusta nykyään sekä sen kehitystä ajan myötä. Lisäksi analysoimme, kuinka Punarintatilapia on muokannut käsityksiämme ja vaikuttanut päätöksiimme elämän eri osa-alueilla.
| Punarintatilapia | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Alalahko: | Labroidei |
| Heimo: | Kirjoahvenet Cichlidae |
| Suku: | Tilapia |
| Laji: | rendalli |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Tilapia rendalli |
|
| Synonyymit | |
|
|
Punarintatilapia (Tilapia rendalli) on afrikkalaista alkuperää oleva kirjoahventen heimon kalalaji.
Ulkonäkö ja koko
Punarintatilapia voi kasvaa 45 cm pitkäksi ja painaa 2,5 kiloa. Se on pohjaväriltään oliivinvihreä ja siinä on mustia pystyraitoja.[2]
Levinneisyys
Punarintatilapia elää luonnonvaraisena Senegal- ja Nigerjoissa, Kongosta Keniaan ulottuvalla alueella sekä eteläisessä Afrikassa. Sitä on istutettu muuallekin sekä ruokakalaksi että tuhoamaan haitallisia vesikasveja. Istutetut kalat ovat aiheuttaneet ongelmia monin paikoin.[1]
Ravinto ja käyttäytyminen
Punarintatilapia on pääosin kasvissyöjä, ja sen hampaat ovat kehittyneet soveltuviksi kasvien haukkaamiseen ja repimiseen. Vesikasvien ja levän lisäksi se syö selkärangattomia ja joskus pieniä kalojakin. Kutupari raivaa poikasilleen matalaan veteen kasvillisuuden sekaan pesän, jonka halkaisija on 50–120 cm. Poikaset pysyvät pesässä kunnes niiden pituus on noin 15 mm.[3]
Lähteet
- ↑ a b Tilapia rendalli IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ Tilapia rendalli (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 23.12.2014. (englanniksi)
- ↑ Skelton, Paul: A Complete Guide to the Freshwater Fishes of Southern Africa, s. 323–324, 25, 36. Cape Town: Struik Publishers, 2001. ISBN 1-86872-643-6 Google-kirjat Viitattu 25.12.2014. (englanniksi)