Punavihreys

Alla esittelemässämme artikkelissa tutustumme Punavihreys:een ja tutkimme sen merkitystä ja merkitystä eri yhteyksissä. Punavihreys on ollut kiinnostava ja keskustelunaihe ajan mittaan historiallisesta roolistaan ​​sen vaikutukseen nykypäivän yhteiskuntaan. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tarkastelemme erilaisia ​​näkökulmia ja näkökulmia Punavihreys:een, jotta voimme ymmärtää paremmin sen vaikutusta ja merkitystä. Epäilemättä Punavihreys on aihe, joka kutsuu meidät pohtimaan ja kyseenalaistamaan aikaisempaa tietoamme, joten kutsumme sinut jatkamaan lukemista saadaksesi lisätietoja tästä mielenkiintoisesta aiheesta.

Punavihreys viittaa politiikassa vasemmistolaisuuden ja ympäristöliikkeen eli vihreyden yhdistelmään.[1] Suomessa punavihreyttä edustaa Vasemmistoliitto r.p.[2] Puolue on jäsen punavihreiden puolueiden liittoumassa Pohjoismaiden vihreän vasemmiston liitto.[3]

Vasemmisto-opiskelijoiden poliittisen ohjelman mukaan vasemmistolaisuus ja vihreys muodostavat punavihreydessä erottamattoman kokonaisuuden. Ohjelman mukaan punavihreyden ytimessä on talouden rakenteiden demokratisoiminen, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistäminen sekä ympäristön kestokyvyn ja moninaisuuden turvaaminen.[4]

Punavihreällä hallituksella tai eduskunnan punavihreällä oppositiolla viitataan myös vasemmisto- ja ympäristöpuolueiden eli sosiaalidemokraattien, vasemmistoliiton ja vihreän liiton yhteistyöhön. Vastaavia ilmaisuja ovat sinipuna ja punamulta.[5]

Katso myös

Lähteet

  1. Esimerkiksi: Arhinmäki, Paavo: Punavihreä sukupolvi. Helsingissä: Otava, 2006. ISBN 951-1-21205-2
  2. Hakutulokset: ’puna­vihr’ vasemmisto.fi. Viitattu 17.6.2022.
  3. Peltokangas, Niko: Eurovasemmistolla enemmän yhteistä kuin eroja. Libero. 16.5.2014. Arkistoitu 12.6.2022. Viitattu 17.6.2022.
  4. Poliittisen ohjelman sanasto. 14.11.2021. Vasemmisto-opiskelijat. Arkistoitu 25.5.2022. Viitattu 19.6.2022.
  5. Ristamäki, Juha: IL-Kysely: Suomalaisten mielestä paras hallituspohja olisi punavihreä Iltalehti. 25.10.2018. Viitattu 17.6.2022.