Puolan zloty
Nykymaailmassa Puolan zloty:stä on tullut yhä tärkeämpi. Olipa kyseessä henkilökohtainen, ammatillinen tai akateeminen taso, Puolan zloty:stä on tullut ajankohtainen aihe, joka herättää kiinnostusta ja keskustelua. Teknologinen kehitys, yhteiskunnalliset muutokset, tieteellinen kehitys tai jopa poliittiset tapahtumat ovat osaltaan auttaneet Puolan zloty:tä ottamaan näkyvän paikan julkisella asialistalla. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Puolan zloty:een, analysoimalla sen vaikutuksia, vaikutuksia ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa.
| Puolan zloty | |
|---|---|
 Edelleen käytössä oleva 20 złotyn seteli vuodelta 1995. Vasemmalla etupuoli jossa Bolesław I Urhea, oikealla kääntöpuoli jossa hänen valtansa aikainen hopeadinaari. |
|
| ISO 4217 -koodi | PLN (N = nowo, uusi) |
| Keskuspankki | Narodowy Bank Polski |
| Symboli | zł |
| Käyttäjät |
 Puola |
| Inflaatio | 3,7 % (2020) |
| Jaettava yksikkö | grossi (gr) |
Złoty (lausutaan puolaksi ⓘ (ohje), ääntämys suomeksi [1], suom. kultaraha) on Puolan rahayksikkö, joka jakautuu sataan grossiin (puol. yks. grosz, mon. groszy, lyh. gr). Valuutta tunnetaan kansainvälisesti tunnuksella PLN ja kansallisesti lyhenteellä zł.
Złoty on ollut kutsumanimi puolalaisten kaupunkien ja valtakuntien rahayksiköille useina eri jaksoina keskiajalta saakka. Nykyinen vuoden 1995 versio syntyi maan keskuspankin leikattua neljä nollaa nimellisarvosta kommunismin loppua seuranneen inflaation madaltamiseksi. Tämä rahauudistus on myös syy valuuttatunnuksen PLN käytölle edeltäjänsä loogisemman PLZ:n sijaan.
Puola on yksi seitsemästä Euroopan unionin euroon kuulumattomasta jäsenmaasta. Donald Tuskin hallitukset tekivät 2010-luvulla valmistelleen tason toimenpiteitä euroalueeseen liittymiseksi mutta seuranneet hallitukset ovat jättäneet asian kesken. Mateusz Morawieckin vallan aikana asenteet ovat kääntyneet eurovastaisiksi. Yleistä mielipidettä mitanneet eurobarometrit eivät ole osoittaneet yli 50 prosentin puoltoa liittymiselle vuosien 2007–2009 finanssikriisin jälkeen.[2]
Kolikot
| 1998– | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Etupuoli | Kääntöpuoli | Arvo | Halkaisija | Paino | Koostumus | Syrjä | Etupuoli | Kääntöpuoli | Liikkeellelasku |
| 1 gr | 15,5 mm | 1,64 g | Pronssi | Sahalaita | Vaakuna | Arvo | 1990 | ||
| 2 gr | 17,5 mm | 2,13 g | Sileä | ||||||
| 5 gr | 19,5 mm | 2,59 g | Sahalaita | ||||||
| 10 gr | 16,5 mm | 2,51 g | Kuparinikkeli | ||||||
| 20 gr | 18,5 mm | 3,22 g | |||||||
| 50 gr | 20,5 mm | 3,94 g | |||||||
| 1 zł | 23 mm | 5 g | |||||||
| 2 zł | 21,5 mm | 5,21 g | Alumiinipronssi, kuparinikkeli | Sileä | 1994 | ||||
| 5 zł | 24 mm | 6,54 g | Alumiinipronssi, kuparinikkeli | Hiottu | |||||
Setelit
| 1994– | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Kuva | Arvo | Mitat
(mm) |
Painaminen | Liikkellelasku | |
| Etupuoli | Kääntöpuoli | ||||
| 10 zł | 120 × 60 | 1994 | 1995 | ||
| 20 zł | 126 × 63 | ||||
| 50 zł | 132 × 66 | ||||
| 100 zł | 138 × 69 | ||||
| 200 zł | 144 × 72 | ||||
| 500 zł | 150 × 75 | 2016 | 2017 | ||
Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja www.kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 21.5.2021.
- ↑ Euroopan komissio: Puolan eurokannatuksesta tehdyt eurobarometrit v. 1999-2020 ec.europa.eu. Viitattu 16. helmikuuta 2021.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Puolan zloty Wikimedia Commonsissa
| Tämänhetkiset PLN-vaihtokurssit | |
|---|---|
| XE.com:sta: | AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY USD |
| OANDA.com:sta: | AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY USD |